27/11/2013: Totisempaa tokoilua Hissun kanssa

No niinhän siinä sitten kävi, että Hissun kesäloma jatkui 12 viikkoa - nyt sitten vihdoin ja viimein päästiin Spanieleiden kera maanantaina taas tunniksi agility-radalle irrottelemaan... Lemmykin yllätti taas iloisesti emäntänsä innostumalla ihan kunnolla putken tekemisestä ja virheettömiä putki-hyppy-muuri-radan pätkiäkin vedettiin vauhdikkaasti läpi ♥ Hissun kanssa treenattiin samaa radan pätkää ja lisäksi yksittäisinä esteinä pujottelua, A-estettä ja yksinkertaista rengas-hyppy- yhdistelmää. On tainnut vain tämä tauko tehdä Hissulle hyvää - renkaasta hyppäämistäkään ei edes mietitty vaan tehtiin ilolla ja vauhdilla - hyvä Hissu!

Mutta kovin pitkäksi tämä tauko meni - viimeiset neljä-viisi viikkoa täytettiinkin sitten Hissun kanssa kekseliäästi toko-treeneillä. Onneksi kaksistaan treenailun lisäksi päästiin treenaamaan ihan palautteen kera kolme kertaa: kahtena maanantaina spanieleiden kanssa ja nyt vielä sunnuntaina puolen tunnin yksityistunnille Muuramelaisten oppeihin. Kaikissa ohjatuissa treeneissä saatiin samaa palautetta: Hissu seuraa ja istuu vinottain ja emäntä pyllistelee suotta. Muuramelaisten opeista sitten lähdettiinkin rinta rottingilla, sen verran hyvää palautetta Hissu sai: kouluttaja kehui koiran iloisuutta, innostuneisuutta ja taitavuutta! Säännöllisellä treenaamisella ensi keväänä ei olisi mahdotonta lähteä jo sitten kisaamaankin - johon emäntä sitten taas tuttuun tapaansa kommentoi, että koira saattaa olla kisakunnossa, mutta emännän hermot ei (ehkä ikinä). Paljon kuitenkin koulutuksista saatiin taas uutta virtaa harjoituksiin.
Nyt vain yritetään sitten käyttää kekseliäisyyttä treenipaikan suhteen, koska Lemmy-stadionin on vallannut lumi - vielä sinne sekaan mahtuu treenaamaan, mutta pakkasten näin jatkuessa on vain ajan kysymys milloin kenttä jäädytetään ja rauhoitetaan luistinradaksi...

Tänään käytiinkin sitten taas Hissun puolivuotisessa kilpparitarkastuksessa luovuttamassa verta yksi putkilollinen. Kutiavasta korvasta löytyi tulehdus ja nyt sitten sairaslomaillaankin kaksi viikkoa - ainakin agility-areenoilta - pientä olohuone-tokoilua lukuunottamatta... Maanantaina kuulen kilpparitulokset.
Lemmylle pyysin kirjoittamaan kunnon rauhoittavat proput uutta vuotta varten, jotta olisi yksi asia vähemmän mitä kolina- ja paukkuaran Lemmyn tarvitsee jännittää...

Onneksi koirapoikien hierojatäti ehti käydä vielä eilen illalla hieromassa pojat - luulenpa, että antibiottikuurilla olevan Hissun hierontakin olisi ollut jätettävä väliin.
Pientä jumia pojista taas löytyi. Lemmyn vasemmasta lavasta löytyi kämmenen kokoinen kivulias ja jännittynyt lihaskimpale, mutta onneksi hieroja osasi antaa kotihoito-ohjeet eli nyt me vietetäänkin Lemmy-kullan kanssa useita kodikkaita lattiaistuntoja Lemmyn retkottaessa kyljellään ja minun käsitellessä kipukohtaa. Hissullakin selässä kuulema tuntui viimeisten kuukausien iloisten pupuhyppyjen jumit ja minä sain muistutuksen, että sitten/kun/jos agilitya taas aletaan treenaamaan, meidän on otettava pakollisiksi ohjelmanumeroiksi kunnon lämmittelyt ja jäähyttelyt rankkojen treenien vastapainoksi.

Nyt kuitenkin parannellaan Hissu ja odotetaan maanantaina saatavat kilpparitulokset!

Tokoilemisiin ☺

18/11/2013: Kierrätys kunniaan eli Hissun kierrätysvillapusero

Kierrätysunelman täyttymys: neljä kuukautta pähkäilyä, neljä parin minuutin sovitusta (josta yksi Lemmylle - Lemmy katseli olohuoneen lattialla Hissun ja minun sovitusleikkiä kateellinen ilme kasvoillaan, joten kerran sitten kokeiltiin veikallekin) , viisi minuuttia leikkelyä ja kaksikymmentä minuuttia koneelle hurruttamista - 
ja se oli VALMIS!

Hissu sai ihka ensimmäisen tuunatun villapaidan minun vanhasta villapuserostani...

Testattiin heti palloleikeissä, mutta helma nousi itsekseen ylös hännän kaulaa suojaamasta 

- muuten vaate ei kyllä Hissun vauhtia haitannut pätkääkään... Jos hifistellä haluaisi, niin kumilenkki hänän alta saisi puseron pysymään päällä paremmin, mutta ehkä seuraavassa versiossa ☺

ISÄNPÄIVÄONNITTELUT 2013♥

 Isänpäivän onnittelut kaikille karvaisille ja karvattomille isille!

Meidän perheessämme juhlittiin papan (lue isäni) kanssa jo eilen lauantaina. Kumpikin karvainen lapsenlapsi esitti ihan sitä parasta höntsäämistään ja papan luona oli tunkua kun kummankin "pojan" kanssa olisi pitänyt yhtaikaa toimia luun kädessä pitäjänä ja samanaikainen rapsuttaminenkaan ei ollut kiellettyä.
Illan hämärtyessä Lemmy sitten kömpikin sohvalle papan viereen ja nukahti puoliksi tämän syliin.
Ihana ilta ja ihana juhlahetki!

Tänään juuri ennen hämärän hyssyn laskeutumista ehdin käydä vielä meidän poikamiehiemme kanssa lenkin rakkaalla aukullamme ja napata pari kuvaakin.

Mitäs me poikamiehet ☺

3/11/2013: Omatoimi TOKOilua ja kuvailua aamulenkillä

Niin se taas viikko mennä viipotti!

Emäntä itse on aktivoitunut kummasti pimenevistä illoista huolimatta - taitaa kahdeksan viikon treenittömyys vaikuttaa asiaan ☺Aika pitkäksi tämä Hissun kesäloma on venähtänyt - huomenna maanantaina kuitenkin koirakoululta on luvattu ilmoittaa uudet alkavat kurssit, joten viimeisiä lomaviikkoja tässä siis vietellään...

Tämän viikon olenkin sitten raahannut koirapojat yksitellen iltalenkkien lomassa Lemmy-stadionille eli lähikentällemme toko-treeneihin ja yrittänyt toteuttaa käytännössä 12.10. Vietti-seminaarissa opetettuja kikkoja viretilan nostamisesta treeneissä.
Alkuviikosta keskityin lähinnä opettamaan itseäni koirapoikia zoomaillen, että millälailla leikki (viretilan) nosto meiltä onnnistuu - itse treenaaminen oli siis vielä taka-alalla.
Lemmyn kanssa minulla ei ollut edes damia saati palloa mukana, vaan yritin saada koiran innostumaan pelkästään höntsäämällä eli innostaen koiraa leikkimään kanssani kuin toisen koiran kanssa konsanaan. Tähän leikkiin kuuluu nyt myös emäntää vasten hyppiminen ja raju polviin taklailu eli kaikki se mitä silloin pentuaikana Lemmyltä yritettiin käytöksestä karsia pois ☺ - niin ne ajat muuttuvat. Mutta hienosti onnistui - reidet naarmuilla, ranteet hampaiden jälkiä täynnä ja raskaasti puuskuttaen saimme tuskin kahden minuutin leikkihetkeä aikaiseksi (lue: emännän kunto loppui kesken), mutta tässäkin ajassa Lemmyn vireystaso saatiin nousemaan niin korkealle, että koiraa piti rauhoitella pikaisin sivulletulo- ja istumistreenein, ennen kuin kotiin lähtemistä edes pystyi harkitsemaan.
Hissun kanssa minulla oli tietysti pallo heti messissä. Jo pelkkä tieto siitä, että pallon on TODELLAKIN emännän taskussa sai Hissun silmät kiilumaan ja suurenemaan, koko matka kentälle suoritettiinkin innostunein pupuhypyin  vierelläni edeten - erillistä innostamista ei edes näköjään tarvittaisi. Heitin kuitenkin pallon pariin otteeseen koiralle ja näin heti ensimmäisestä kerrasta lähtien treeniin saatiin aivan uutta intoa: seuraaminen kävi kuin leikki, vaikka tein jo täyskäännöksiäkin, joita ollaan harjoiteltu tosi vähän. Odottamiset ja sivulletulotkin onnistuivat mallikkaasti. Saatan kyllä palkita Hissua aivan liian usein, koska pallo lentää jo yhden harjoituksen jälkeen, mutta ajattelin, että tulevaisuudessa lisäilen harjoituksia ja vähennän palkitsemista - harjoitellaan nyt kuitenkin rauhassa ensin tämä leikillä palkkaaminen kunnolla.
Keskiviikkoiltana ajattelinkin sitten tehdä Lemmyn kanssa ihan ensimmäisen KUNNOLLISEN toko-treenin ja palkata koiraa sekä damilla että nameilla. Koko matkan kentälle sekä pari minuuttia kentälle päästyämme innostin koiraa damilla, jotta kierrokset saatiin korkealle. Aloittelin pelkillä katsekontaktin otoilla ja jokaisesta kontaktista annoinkin sitten namipalkan. Jatkettiin seuraamisella ja harjoituksen lopuksi heitin damin parin metrin päähän itsestäni ja vapautin koiran. Lemmy-kulta jäikin istumaan eteeni katsellen vihjailevasti puseroni taskuun, missä namit olivat . Kokeiltiin vielä pari kertaa damilla, mutta näköjään Lemmyllä namipalkka on se mikä oikeasti toimii! Tästä eteenpäin me aloitellaankin ja lopetellaan Lemmyn kanssa treeni leikillä, mutta välipalkat annetaan namina.

Tänä aamuna sitten taas koittikin tämän sunnuntain ihanin ja tärkein hetki: aamulenkki metsään!
Kuvat kertokoon enemmän:

Kotia kohti tallustellessa aurinkokin jaksoi jo nousta...

Lisää kuulaita marraskuun päiviä odotellen, tsau!