Täällä sitä vietetään perjantai-iltaa kolmestaan koirapoikien kanssa. Pikainen iltalenkki lähi metsässä takana ja nyt rauhoitutaan loppu illaksi polttelemaan kynttilöitä, neulomaan ja syömään luita - saatte ihan itse päätellä kuka meistä mitäkin keskittyy tekemään ☺
Nyt laulattaa:
Tänään sain linkin aivan ihanaan kappaleeseen ja oli ihan pakko tulla jakamaan se tänne teidänkin iloksenne.
Nyt jäljettää, mutta kepit ovat hukassa:
Nyt jäljettäisi ihan tosissaan! Vierestä olen kuunnellut sydän verta vuotaen miten kamut ovat käyneet tekemässä jälkeä joulun pyhinä, kun minä olen makoillut täällä kotona jalkapuolena. Vieläkään ei ole myöhäistä, joten jos suunnitelmat vain toteutuvat Lemmy-kulta pääsee vielä tulevana viikonloppuna ensimmäiselle semi-lumi-jäljelleen.
Sen verran kova tuska kuitenkin on, että tähän asti pelkäksi suun soitoksi jäänyt treenaaminen keppien merkkaamisesta otti eilen illalla pienen askeleen toteutuakseen täällä meidän pienessä kodissamme.
Pienenä kertauksena sen verran, että esineethän Lemmy merkkaa 70 - 80 prosenttisesti jäljellä ja nyt ollaan jo toista vuotta treenailtu niin, että jäljellä on välillä ollut esineiden lisäksi keppi. Esineidenkin merkkaamisessa pitää olla meikäläisen tosi kuulolla: merkkaus on tällä hetkellä sekunnin verran esineen tuijotusta, sekunnin mittainen katsekontakti emäntään ja kolmas sekunti taas esineen tuijotusta ja sitten jatketaan jo matkaa. Keppejä Lemmy ei edes tunnista merkattaviksi...
Jotain edistystä meidän siis pitäisi keppien suhteen saada aikaan ja nyt vain treenit pystyyn:
Istutin pojat keittiöön, annoin nuuskuttaa tovin keppejä ja jätin odottamaan. Piilotin kaksi etupihalta jemmaamaani kepin pätkää olo- ja työhuoneeseen ja vapautuskäskyllä pojat pääsivät niitä etsimään.
1. yritys: Hissu hokasi heti ja alkaa etsiä keppejä: 15 sekuntia ja Hissu juoksi häntäheiluen ensimmäinen keppi suussaan omaan pesäänsä keppiä rouskuttamaan: minä iloitsin, otin kepin ja palkitsin.
Lemmy-kulta nuuskutteli minun jalanjälkiäni lattialla ja marssi ohi kepeistä päätään edes kohottamatta.
Hissu hokasi, että jotain oli vielä siis löytymättä ja paineli suoraan toisenkin kepin luokse - saman toistoa: minä iloitsin, otin kepin ja palkitsin.
2. yritys: Hissu paineli suoraan toisen kepin luokse, Lemmy nuuskutteli ja yritti ottaa ilmajälkeä keppeihin - saikin vainun, mutta kävi vain nuuskaisemassa keppiä ja jatkoi etsintöjä. Palkitsin Hissun ensimmäisen kepin löytämisestä ja poika painelin samoin tein etsimään toista keppiä, löysi sen vaivatta - pidettiin bileet...
3. yritys: Hissu paineli suoraan toisen kepin luokse, Lemmy nuuskutteli ilmaa, otti vainun, mutta kävi vain nuuskaisesmassa keppiä ja jatkoi etsintöjä.... Hissu palkittiin ensimmäisestä kepin löytymisestä ja sitten se painelikin taas Lemmyä tönien suoraan toisen kepin luokse. Minä palkitsin, pidettiin bileet ja annoin Lemmyn vähän mussuttaakin keppejä siinä toivossa, että kulta hokaisi, että näitä me oltiin etsimässä...
....
6. yritys: Hissu paineli suoraan toisen kepin luokse, Lemmy nuuskutteli ilmaa, otti vainun ja kävi nuuskaisemassa keppiä - olisi ottanut suuhunkin, mutta oli niin jumissa ikkunalaudalla, että ei irronnut.
Emäntä tanssi riemusta! Pojat palkittiin ja laitettiin bileet pystyyn...
Ei mennyt ihan putkeen, mutta jatketaan näitä harjoituksia!
Vinkkejäkin merkkaamisesta otetaan vastaan, joten nyt vain pikaisesti Googlettamaan kepin merkkaamista...
Ihanaa - kolme päivää saa taas pönistellä kotona poikien kanssa eli ei muuta kuin
Laulavaista pitkää viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti