sunnuntai 1. toukokuuta 2016

1/5/2016: Sitä ainoaa oikeaa etsimässä...

Ihmisellä on ilmeisesti rajaton kaipuu ympäröidä tai ainakin etsiä niitä ainoita oikeita?!

Minulla on jo se minulle AINOA OIKEA aviomies, ne minulle AINOAT OIKEAT koirapojat, se minulle AINOA OIKEA koti ja se minulle AINOA OIKEA auto, mutta se ei riitä!!!
Vielä on etsinnässä se yksi ainoa minulle oikea, joka kuorruttaa pelkällä olemassaolollaan elämäni vaalenpunaisin vaahtokarkein ja saa huokailemaan onnesta.

Mistä löytäisin minulle sen ainoan oikean? Auttaisiko sen oikean löytämistä testien tekeminen, match-make-sivustoille hakeutuminen, huhuilu naapurustossa tai sanan levittäminen, että ollaan vapailla markkinoilla? Ilmoitella, että kaikki ehdotukset otetaan huomioon?
Mikä tekee jostakin sen minulle ainoan oikean? Helposti juurtuva? Runko, joka kestää paljaanakin katselua, joka kestää nojailua ja jopa pientä halimista? Lupaus nopeasta kasvusta ja tuuheasta kuontalosta? Onko mieleeni norja varsi vai vuosien varrella lupaavaa tukevoitumista?
Kyse ei taida olla nyt siitä, etteikö valinnanvaraa olisi vaan siitä, että valitsemansa yksilön kanssa haluaisi mielellään sitten jakaa tulevatkin vuodet ja vanheta yhdessä.

Aloin viime vuonna jo katselemaan vaivihkaa vieraiden ihmisten pihoihin ja tänä keväänä rietas vilkuilu on jo ihan karannut käsistä. Bussissa istuessanikin katselen ikkunasta etsien ja huokaillen sitä ainoaa oikeaa.

Minä haluan pihapuun!
Ei mitään pientä puskan alkua, vaan ihan kunnon yhden pihapuun!
Jokainen emäntä ja jokainen kunnon piha tarvitsevat yhden perinteisen pihapuun, jonka ympärille sitten kaikki muu rakentuu. Eikö vaan?!