lauantai 28. joulukuuta 2013

28/12/2013: "Pökäle olohuoneessa" eli Back to Basic

Oli joulupäivän ilta ja isäntä oli sammuttelemassa tulija takapihalta, hieman uninen emäntä itse kompuroi haukotellen makuuhuoneesta eteiseen tarkoituksenaan käydä vielä vähän juomassa ennen nukahtamistaan... Emännän itsensä sivusilmä huomasi epäilyttävän peukalon pään kokoisen ruskean pallukan olohuoneen lattialla - tähän tarvitaan tarkempaa tutkimusta: epäilyttävä luontokappale nenäliinaan ja totta tosiaan - pökälehän se siinä ihan itse! Kaksi epäiltyä makoilee olohuoneen lattialla ja kummallakin sellainen ilme, että jos karvakorvat osaisivat vihellellä, olisi koko olohuone täyttynyt viattomista vihellyksistä. Olin niin hölmistynyt, että piti käydä oikein isännälle huikkaamassa takapihalle, että minkä löydön olin tehnyt.

Voihan vinetto! Joku tuikkasi omaatuntoani oikein pitkällä sukkapuikolla...

Olen paasannut tästä ennenkin: kunnon lenkkien täytyy kuulua päivärutiineihin (ainakin meillä), jos kerran mielit karvaisia kamuja perheeseesi... eli aika uskollisesti ollaan noudatettu päivärutiineja.

Syksyllä kipeytynyt kantapääni kipeytyi nyt entisestään viime sunnuntaina ja nyt jouluaattona poikien kanssa tekemistäni pitkistä metsälenkeistä - jouluaattoilta ja joulupäivä sitten mentiinkin minimillä, eli aattoiltana ja joulupäivän aamuna pikainen lenkki takametsässä ja joulupäivänä metsälenkin korvasi tunnin agility/toko-harkat. Joulupäivän iltana taas vain pikainen lenkki takametsässä linkuttavan emännän kanssa.
Joulupäivän iltana Lemmy-kulta kyllä kävi pariinkin otteeseen istuksimassa makuuhuoneen ovella minua altakulmain katsellen ja yrittikin sitten ilmeisesti viestittää, että jollakin meistä on täällä aika paha hätä!!! Emännän suomi-perro-sanakirja oli kuitenkin taas kateissa ja käskytin koiran vain nukkumaan...

Niin, että oliko tässä joku opetuskin tulossa?
No oli!!! Tyhmästä emännästä kärsii myös olohuoneen matto!
Ei vaine - vaan siis ihan oikeasti: vaikka meidän pojat ovatkin jo aika itseohjautuvia, niin ilman perusasioiden huolehtimista asiat voivat levitä käsiin! Yksi kikkare olohuoneessa ei maailmaa kaada, mutta oli taas hyvä muistutus siitä, miten riippuvaisia karvakamujen hyvinvointi on meistä kiinni.

Loppuviikkolla ollaankin parhaamme mukaan palauduttu ruotuun: lenkit ovat edelleenkin tosi lyhyitä klinkkaavan emännän takia ja metsälenkit&irrallaan juoksentelu ovat nyt muuttuneet hihnallisiksi kävelytie lenkeiksi: lenkeiltä on palattu kotiin on vasta kun emäntä on pystynyt omin silmin todistamaan, että kaikki tarpeet on tehty. Lemmykin on pystynyt näin paremmin keskittymään "oleelliseen" ylenpalttisen nuuskuttelun ja riekkumisen sijaan.

Lenkkeilemisiin!


tiistai 24. joulukuuta 2013

Rauhallista Joulua 2013!

Huomenta, huomenta!

Tänä aamuna on sitten herätty taas vähän erinlaiseen jouluaattoon: pakkasesta ja lumesta ei ole tietoakaan.
Eipä haittaa: kynttilät ja ulkovalot on sytytetty, aamulenkillä kuraantuneet koirapoikien tassut pesty puti puhtaiksi, koti koristeltu harvoin, mutta rakkain joulukoristein ja nyt aloitetaan joulun vietto!

Rauhallista ja mukavaa Joulua kaikille





maanantai 23. joulukuuta 2013

23/12/2013: Lemmy 4-vuotta!

Lemmy-kulta täytti tänään 23.12.2013 neljä vuotta









Kakut on syöty ja lahja annettu & testattu pimeässä metsässä.
Lahja toimii ja emäntä on tyytyväinen.
Pojilla mahat pullollaan kakuista ja nyt makoilevat tyytyväisinä olohuoneen lattialla.

Nyt rauhoitutaan odottamaan jouluaattoa!

maanantai 9. joulukuuta 2013

7/12/2013: Omat treenit kruunaavat itsenäisyyspäivän!

Itsenäisyyspäivänä pääsin treenaamaan ensimmäistä kertaa moneen, moneen vuoteen koirapoikiani sisähalliin omalla vuorolla☺
Hymy oli herkässä ja olo oli aika pro-meininkiä: paikallinen koirakoulu avasi marraskuussa uuden sisähallin tänne Jyväskylään ja nyt päästiinkin ekaa kertaa testaamaan hallin uudet agilityvehkeet!

Hissu on vieläkin saikkarilla korvatulehduksen takia, joten Lemmy sai lähes kaiken emännän huomion ensimmäisen puolen tunnin aikana, kun treenattiin agilitya. Tein meille pienen radanpätkän ja yksittäisinä esteinä tehtiin pujottelua ja A-estettä. Pujottelussa oli jo nyt niin paljon ihania tuoksuja, että luovuin harjoittelusta jo ensimmäisen kerran jälkeen - Lemmyn keskittymiskyky kaikkosi tuoksujen tieltä kokonaan.
A-este pelotti Lemmyä taas SUURESTI, mutta namipalkalla sain mussun reipastumaan ja yhden pelokkaan kerran jälkeen esteestä muodostuikin Lemmylle lemppari. Radan pätkää tehtiin ristiin & rastiin ja aina kun silmäni ja keskittymiseni vältti, Lemmy viipelti A-esteelle silmät innostuksesta palaen. Onneksi treenin päätehtävä olikin pelkästään yhdessätekemisestä nauttiminen ja hauskanpito!

Hissun kanssa tein aina välillä pari pyrähdystä ja aikomuksena oli ainoastaan treenata Hissun ohjaamista renkaalle ja pujotteluun mahdollisimman kaukaa ja pelkin äänikäskyin.
Rengas on ilmeisesti vielä ihan vieras käsky koiralle, koska vierekkäin sijoitetusta yksittäisestä hypystä ja renkaasta koira valitsi aina lähimmän. Pujottelun sen sijaan koira on oppinut itsekseen tämän 13 viikon tauon aikana: pelkkä käskyn toistaminen saa koiran hakeutumaan pujotteluun ja vielä joka kerta aloittamaan sen oikein! Normaali mittaisen pujottelun tekemisestä on ikuisuus, joten homma ei mennyt ihan putkeen - koira eksyi rytmistä jo puolessa välissä. Liiallisen rasituksen takia teimmekin sitten ainoastaan pujotteluun ohjaamisen ja pujottelua maksimissaan kolmen-neljän kepin matkan.

Lopussa vielä treenasin Hissun kanssa toko-liikkeitä ja varsinkin liikkeestä maahanmenoa.
Lemmy katseli innoissaan häntä heiluen tokoiluamme kauempaa, joten eihän siinä mitään - isoveikka mukaan ja tekemään kaukoja yhdessä.  (Kaukokäskyt eli istu, maahan tai seiso).
Voi mahoton miten söpöjä pojat voivatkaan olla yhtäaikaa istuessaan ja maahan mennessään - emännän sydän suli

Mukavaa oli - nyt vain odotellaan jouluviikkoa ja seuraavia treenejä!


lauantai 7. joulukuuta 2013

KeskariVeskari pikkujoulut 1.12.2013

Nyt taas peruutellaan - viime viikon sunnuntaina oli taas perinteiset KeskariVeskari pikkujoulut eli Vesikoirayhdistyksen Keski-Suomen alueen pikkujoulut. Oli eka kerta, kun päästiin isännän kanssa yhdessä vastaamaan järjestelyistä. Pieniä perhosia vatsassa kyllä oli sään suhteen: tie Jääskelän tilan kodalle oli jo viime vuonna niin huonossa kunnossa, että hädintuskin pääsimme glögikuormamme kanssa ajamaan perille. Tänä vuonna otimme varman päälle ja kävimme jo lauantaina kävellen katsastamassa tien kunnon: lauantaina tuli jo jonkun verran lunta, mutta ei kuitenkaan niin paljoa, etteikö jo ensimmäisen 100 metrin kohdalla käynyt selväksi, että pikkuautolla kodalle on turha yrittääkään - tie oli metsäkoneiden ja traktoreiden jäljiltä niin uomainen, että meidän pikku pirssimme olisi auttamattomasti jäänyt jumiin ensi metreillä.

Onneksi onnellisia sattumiakin elämässä sentään joskus on: vanhempani muuttivat vuosi sitten pois "kotoa" eli sieltä missä minäkin lapsuuteni ja nuoruuteni asuin ja sattumoisin isäni kysyi, että varastossa keikkunut pulkkani on nyt menossa roskiin, jos sille ei ole käyttöä - no tietysti minä halusin sen itselleni. Pulkka olikin nyt sitten käytössä taas ensimmäistä kertaa kolmeenkymmeneen vuoteen ja pelasti kyllä nämä pikkujoulut: juomingit ja syömingit kulkivat helposti kodalle saakka! Ensi vuotta varten ajatuksissa jo on Lemmyn treenaaminen valjakkokoiraksi ☺

Kaikki meni tosi hyvin ja niin ihmisillä kuin veskareillakin tuntui olevan hauskaa!
Paikalla oli 15 karvatonta ja lähes saman verran karvallisia. Valitettavasti yhteispotretti jäi ottamatta ja minunkin kännykästäni löytyi vain pari epämääräistä kuvaa osasta porukkaa.



Alkusuunnitelmista poiketen Hissukin otettiin mukaan pippaloihin, vaikka reppanaa kieltämättä vähän jänskätti toisten kamujen lähentelyt. Suurin osa ajasta istuksittiinkin kodassa, Hissu minun jalkojeni välissä, katsellen turvallisen matkan päästä muiden touhuja. Lemmy sen sijaan oli elementissään ja poikaa ei kodassa paljoa näkynytkään: kun pahimmat takaa-ajo kisat oli tehty niin Lemmy olikin taas ihastunut ja kulkenut kodan ympärillä ihanaisen Roosa-neidin kintereillä tuttavuutta tehden - Roosa ei ollut kuulema lainkaan yhtä innoissaan Lemmystä kuin Lemmy Roosasta ja neito olikin tehnyt sen selväksi toistuvasti hampaita näytellen. Onneksi jossain vaiheessa Lemmy eksyi kuitenkin kotaankin ja rauhoittelin pojan istumaan kanssamme kotaan.


Onneksi ehdittiin kuitenkin ikuistamaan pojat yhdessä perinteiseen pikkujoulukuvaankin:


Muistatteko kun ala-asteella joulujuhlista sai mukaansa aina joulupussin, jossa oli omena, mandariini ja pipari? Minä muistan ELÄVÄSTI! Nyt ajattelinkin aloittaa ihan oman KeskariVeskari perinteen ja väsäilin lauantaina osallistuville karvakorville omat joulupussit.

Voi mikä nuuskutus kodassa kävikään kun isäntä tai emäntä antoi karvisensa tuoksutella joulupussia vaikka avaaminen jätettiinkin sitten kotiin.

Mainio juhla - ensi vuotta odotellen,
MOI!

perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivää 6.12.2013!

Huomenta, huomenta!

Olipa ihana herätä tänä aamuna: edessä kolmen päivän vapaat, ulkona pyryttää lunta ja takapihan jouluvalot toivottavat hyvät huomenet heti kun kaihtimet avaa.

Koirapoikien kanssa käytiin ihana metsälenkki: emäntä itse huokaili kaikkea kauneutta ympärillään ja pojat kirmailivat innosta soikeana lumessa. Lemmynkin aamulenkki tuplaantui minuun verrattuna, sen verran tiheään oli IHAN PAKKO tehdä yltiöpäisiä pyrähdyksiä metsään. Tulomatkalla Lemmy-stadionilla veljet vetivät viimeisetkin mehut itsestään toisiaan takaa ajaen. Lopulta Lemmy veti pitkälleen kentälle höntsäyksestä huohottaen ja minä sain merkin, että nyt olisi hyvä aika suunnata kotiin aamupalalle.

Ihanaa viikonloppua - nautitaan!