perjantai 27. huhtikuuta 2012

27/4/2012: Krookuksia ja hyvänmielen lenkkejä

ENSIMMÄISET KROOKUKSET!



Sunnuntaina takapihan peitti vielä puolimetrinen hanki ja keskiviikkona hokasin lumien kaikonneen - naapurien iloksi (tai kauhistukseksi) ryntäsin illankähmissä takapihalle kumppareissa ja pyjamassa kera kameran. Pari kelvollista otosta sain onneksi kuitenkin otettu hämärtyvässä illassa.
Etupiha on vielä osittain lumen peitossa, mutta sieltäkin paljastuneista kohdista kurkistaa jo pienen pieniä keltaisia krookuksia ja sinililjan poikasia. Jokohan kohta uskaltaisi ottaa suojaturpeet/mullat pois kärhöjen päältä?

Nyt ollaankin sitten koirapoikien kanssa vietetty ensimmäinen kouluton viikko - en edes muista milloin viimeksi olisi ollut näin.  Muuramen kennelkerhon toko-koulutukset olivat pyörähtäneet käyntii toissa maanantaina, itse bongasin koulutuksen vasta viikonloppuna. Pieni kuumeenpoikanen piti kuitenkin minut petissä maanantai-illan, joten koko viikko ollaan vietetty nautiskellen ainoastaan lenkeistä.

Torstai-iltana, keväästä huumaantuneena ja pahimmasta huonosta olosta toipuneena, päätin taas hemmotella itseäni ja koirapoikia tekemällä kummankin kanssa yksittäiset "privaatti lenkit":
Hissun kanssa kävin (ensimmäisen kerran sitten viikonlopun) rakkaalla hakkuu-aukullamme keppiä heittelemässä ja Lemmyn kanssa kiertelimme kevyenliikenteen väyliä palautellen mieliin mielipuolisesti pyörillään kiitävien pikkupoikien, lenkkeilijöiden ja muidenkin kohtaamisia ilman paniikkia tai älämölöä.
Tämä ilta ollaan vietetty koirapoikien kanssa keskenämme. Tuossa vielä ennen isännän matkoille lähtöä kävin taas erilliset lenkit koirien kanssa: Hiskin kanssa kävelyteitä samoillen ja sekä lenkin lomassa että lopuksi lähi kentällä vähän tokoillen ja sitten Lemmyn kanssa hakkuu-aukulla tuoksuttelemassa kevään tuoksuja.

Voi kun tuntui mukavalta käydä Hissun kanssa tokoilemassa tuossa meidän lähikentällä - olikin nyt ihan ensimmäinen kerta meille. Syksyllä tokoilinkin yhdessä kummankin koiran kanssa, mutta luonnolisesta syystä harjoiteltiin vain luoksetuloja ja odottamisia ☺ Niin pitkällä ei kuitenkaan vielä olla, että toinen odottaisi sillä aikaa kun toisen kanssa tehtäisiin esim. seuraamisia: kummankin täytyy olla tasapuolisesti mukana, tehdään me sitten mitä vain. Hissuhan ottaa luonnostaankin minuun hyvin kontaktia ja kontakti tuntuu nyt jo syntyvän vaikka lähistöllä olisi häiriötekijöitäkin: ohittelimme kontaktissa jo muita ihmisiä ja nyt ekaa kertaa yhden KOIRANKIN. Emäntä loistaa tyytyväisyyttä!!!

Olen tässä itsekseni ihmetellyt, että miten sitä elämän voikaan mullistaa tuollainen yksi karvakasa, jota koiraksikin kutsutaan. Heti Lemmyn meille kotiuduttua tuo pienen pieni pentunen opetti arvokkaat asiat: hetkeen tarttumisen ja pienistä hetkistä nauttimisen. - Jonakin näistä aamuista törmäsimme tikkaan, joka pissilenkkimme varrella hakkasi mäntyä: kummatkin karvakasat pysähtyivät katsomaan lintua ja jostain syystä, tosi poikkeuksellisesti, täysin hiljaa, haukkumatta. Siinä me sitten kaikki kolme toljotimme puuta takovaa lintua keskittyneinä. Koirapojilla varmaan maistui jo suussa broileri, mutta emäntä itse osasi vain tyhmänä hymyillä, vuorotellen tikkaa ja koirapoikiaan katsellen, ja miettiä, että on se elämä ihanaa!

Carpe diem




sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

22/4/2012: Politiikkaa ja onnentassuja

Ihana keväinen päivä, mittari kellotti enimmillään + 10 astetta ja aurinkokin jaksoi paistella.

Tässä blogissa ei normaalisti päivän polttavia aiheita eikä politiikkaa jauheta, mutta sattumoisin löysin koneeltani Lemmyn ja Hiskin painavan kannanoton eräänä maaliskuisena lauantai-aamuna: Timo Soini oli aamutelevision vieraana ja puhui huolestuneena kansakunnan tilasta: ilmeisesti sen verran painavia sanoja Soinilta tuli, että höntsäyksen teho jäi kauaksi normaalista...

Päivänpolitiikkaa: karvakorvien kannanotto - ilman hampaita ei tästä selvitä

(klikkaa otsaketta ja avaa video uuteen ikkunaan)

Et oo tosissas...
Isäntä kävikin iltalenkin koirapoikien kanssa ja minulle jäi tunti luppuaikaa seikkailla netissä.
Bongasin Eläinsuojelukeskus- ja hoitolan Onnentassun sivut:

Onnentassu
(klikkaa otsaketta ja avaa linkki uuteen ikkunaan)

Aikanaan nelonen esitti ohjelmaa HÄNTÄ PYSTYYN- jota kuvattiin keskuksella ja ohjelman 4. jaksossa (16.3.2007) näin myös ihka ensimmäisen kerran espanjanvesikoiran - enpä siinä vaiheessa ikinä uskonut, että sellainen joskus meillekin vielä tulisi...

Häntä pystyyn 4. jakso: espanjanvesikoira Onni, jonka kipeitä lonkkia ja selkää hoidetaan akupunktiolla.
(klikkaa otsaketta ja avaa video uuteen ikkunaan)

Olihan sitä pakko käydä katsomassa Onnentassun sivuilta kotia vailla olevat koirat, vaikka olenkin parhaani mukaan vältellyt "kaikki koirat etsivät kotia" sivustoja. Onneksi ovikello soikin samointein ja kahdeksan onnentassua isännän kera - kuraisia kylläkin - saapui kotiin!!! Voi sitä onnenhetkeä

Kuullaan viimeistään viikon päästä - lisää onnenhetkiä siis luvassa ☺

lauantai 21. huhtikuuta 2012

21/4/2012: Arvaamatonta arkea ja vika Arkitoko 2:n koulupäivä

Kevät
Aamulenkillä bongasin naapurin kukkapenkistä ensimmäiset sotilaallisessa asennossa seisovat pelottomat krookukset, jotka olivat jo nupuillaan. Leskenlehtiäkin oli bongattu jo viikkoja sitten täällä Keski-Suomen korkeudella, mutta ilmeisesti meidän "vuorella" on sen verran viileämpää, että ne antavat vielä odottaa itseään... Lohduttomana katselin meidän 90%:sti lumen peitossa olevaa tonttia ja tarkan tutkiskelun jälkeen löysin kuin löysinkin naapurin ja meidän pensasaidan juurelta senttiset narsissin alut!

Niinhän se sitten arki alkoi maanantaina töiden merkeissä ja illalla käytiin vielä viimeinen arkitoko 2:n kurssin kerta - aika haikeat fiilikset oli: meillä on ollut tosi mukavaa!
Viimeisellä kerralla oli vuorossa toisten koirien ja ihmisten ohittelemisia paikallisen Prisman pihassa. Isäntä jäi katselemaan sivusta kun laitoin itseni piinapenkkiin koirapoikien kanssa - Lemmy oikeaan käteen ja Hiski vasempaan ja sitten vain menoksi. Tuttujen koirakkojen ohittamisethan meni taas ihan hyvin, mutta vieraiden vähemmän hyvin. Isäntäkin näki nyt ensimmäisen kerran miten kuralla minun ohitukseni ovat! Hiski aloitti haukkumisen jo heti vieraat koirat nähtyään ja Lemmy yhtyi haukkuun, nousi takajaloilleen ja veti hulluna. Minä rauhoittelin Hiskiä ja kiskoin Lemmyä ja yritin pysyä tomerana vapisevilla jaloillani... Kouluttaja huuteli minulle: hengitä, hengitä, muista hengittää!!! Ei muuta kuin kaarros ja takaisin ohitettavan koirakon ohi - sitten menikin jo vähän paremmin suunnattoman adreanaliini ryöpyn huumassa. Ja taas ympäri ja mentiin: Hiski haukkui ja Lemmyn sain jo palaamaan neljän tassun etenemiseen - hidastin jo vähän tahtiakin sitä mukaan kun itseluottamus alkoi taas palata ja sydänkin tippui kurkusta alas taas takaisin vakiopaikalleen rinnan tuntumaan... Palautetta kouluttajalta: olet kauhusta kankeana, et muista hengittää - relaa hartioita, lisää vauhtia, keskity Lemmyn reaktioon, Hiski tulee kyllä siellä perässä, pysy suorassa - älä köki koirien yllä. 
Nyt ollaan sitten harjoiteltu tätä taas arjessa -  tosi laihoin tuloksin: lenkin ensimmäinen ohitus leviää yhä käsiin ja seuraavat sitten jo alkavatkin sujua paremmin samassa tahdissa kun verenpaineeni ja *itutuskäyrä nousee! En tajua, miten tämä voi olla näin vaikeaa... Kouluttajallekin sanoin, että en tajua miten voin olla tälläisessa jamassa: olen jo kerran Lemmyn kanssa pahimmassa murkkuiässä päässyt yli näistä ohittamisen karikoista, mutta nyt taas kompuroin tosi pahasti. Ohitukset sujuvat kummankin koiran kanssa erikseen, mutta kolmistaan on kuin joku työntelisi tikkuja kynsieni alle... Kouluttaja yritti lohduttaa, että en pääse tästä ongelmasta kuin harjoittelemalla, harjoittelemalla ja harjoittelemalla - miksi siis en nyt saisi tätä toimimaan, kun olen jo kerran aiemminkin onnistunut pahimpaa murkkuikää potevan koiran kanssa.
Tänä iltana saatiin koko viikkoon ensimmäinen onnistunut ohitus heti kerralla! En välittänyt mitään Hiskistä, pidin vain huolen, että koira pysyy vasemmalla puolellani lyhyessä hihnassa - keskityin Lemmyyn ja samoin hihnan lyhyyteen sekä siihen, että vauhtini ei laske lainkaan ohittaessa, mielumminkin laitan yhden vaihteen lisää päälle.
Voi pojat - kyllä koirapojat sitten saivatkin kehuja ja minä taputin itseäni selkään!!!
Tavattiin vielä yksi räyhäkaksikkokin kotimatkalla ja Hiski ei reagoinut koiriin mitenkään, ei haukun haukkua! Tahalteni jätin koirat vielä odottamaan suojatien ylitystä, jotta vaikeutta tulisi kerralla enemmän: kummatkin kyllä vilkaisivat vieraita koiria, mutta rauhallisesti odotimme ja ylitimme tien hyvässä järjestyksessä. Voi kun tuntui taivaalliselta - näinhän sen pitäisi aina mennä.
Kouluttaja ehdotti toistamiseen sitä, että lähtisimme isännän kanssa yhdessä lenkille, mutta niin, että minä vien koiria ja ohitustilanteessa heti kun älämölö alkaa, isäntä puuttuisi tilanteeseen. No eihän sitä vielä ole saatu aikaiseksi - minä vain jästipäänä taivallan yksikseni ja toivon, että löytäisin sen oikean mielentilan itselleni, jolla tästä ongelmasta päästäisiin...
Joskus ehkä kuitenkin pitäisi antaa periksi, eikä tietentahtoen hakata päätään seinään?!

Mutta ollaan me nautittukin: lomaviikkojen jälkipoltteessa ollaan nyt käyty arki-aamuisinkin metsälenkki ja koirapojat ovat päässeet karistamaan aamu-unet silmistään kunnon höntsäämisellä - emäntä on nauttinut lähinnä linnunlaulusta ja nousevasta auringosta.


Rauhallista viikonloppua toitotellen emäntä ja pojat ☺

sunnuntai 15. huhtikuuta 2012

15/4/2012: "Never say never" eli takapihan pissitalkoot

Tänä aamuna on herätty plus kaksiasteiseen lumisateiseen aamuun ja samalla epäviralliseen/viralliseen viimeiseen lomapäivään - vähän pitkäksi aamu venähti eli heräsin vasta kello kahdeksan.
Hiski päivysti jo makuhuoneen ovella ja huomenien jälkeen alkoi kamala itku: PISSIHÄTÄ, KAKKISHÄTÄ, PIHALLE HETI!!!

Olen periaatteiteni orja ja yksi niistä on ollut, että kun koiran hankkii siitä pitää myös pitää huolta ja huolen pitämiseen kuuluu kunnon pissilenkit!!! Opiskeluaikaan kauhistelin opiskelukaverin tapaa päästää koiransa aamulla takapihalle asioilleen ja sitten koiralle koittikin kahdeksan tunnin yksin kotonaolo ja kun kaverini palasi takaisin kotiin hän päästi koiran taas käymään takapihalla asioillaan ja sama toistui vielä kerran illalla. Kaverini kummasteli kovasti, miksi koira temmeltää ja tekee pahojaan hänen ollessaan pois kotoa - HALOO!!!

Meillä ulkolenkit on siivutettu ainoastaan mahatautien aikana (sekä ihmisten, että koirien) ja nyt TÄNÄ AAMUNA... Päästin Hiskin takapihalle tarpeilleen ja jo heti oven avattuani omatunto pisti lapaluiden väliin: kuikuilin häpeissäni, että eihän vain kukaan nää... Sitten vain pikaisesti koira takaisin sisään, ulkovaatteet päälle ja kummatkin koirat remmiin ja kunnon pissilenkille - ja johan omatunto helpotti!!!

Never say never...

Joskus kyllä emäntäkin voisi ottaa paljon rennommin...

perjantai 13. huhtikuuta 2012

13/4/2012: Kevätsadetta ja fiilistelyä

Huomenta, huomenta☺
Tänä aamuna on herätty ensimmäiseen vesisateiseen aamuun ♥


Lämpömittari näyttää 3,5 astetta plussaa - elämä ei voi kuin hymyillä tälläisenä aamuna...



Enää neljä kuukautta ja täältä niitä omppusia alkaa tulla

Eilen luottavaisin mielin pesin toppavaatteet pois ja kuin tilauksesta tämän aamulenkin paras lenkkiasu oli vedenpitävä tuulipuku ja kumpparit. Hetken ajan harkitsin Hiskillekin meidän uuden ihkun punaisen kurapuvun pukemista, mutta luovuin sitten kuitenkin ajatuksesta. Tänä aamuna oli taas pakko päästä metsään, jossa polut ovat kuitenkin vielä lumen peitossa, ja kotiin päästyä selvittiinkin pelkästään turkkien kuivaamisella.

Lemmy - the vesikoira - oli lähtiessä kyllä sitä mieltä, että "haluu kotiin" - jarrut lyötiin pohjaan jo heti etupihalla ensimmäisten vesipisaroiden hipastaessa nenää. Valitettavasti herran mielipidettä ei kyselty ja jo pihasta metsään päästyämme koira unohti sateen - vähän kuitenkin tänäkin aamuna piti kokeilla emännän koukuttamista ☺

Hiski oli kuin mullikat kevätlaitumella: vesisade oli paljastanut maasta ihanat käpyvarannot ja katkeilleet oksat ja milloin koira ei könästänyt Lemmyn kanssa suu oli täynnä käpyä, keppiä, kaarnan palaa.

Viikolla ostin meille vielä yhden suuren raksupallon lisää. Niin kuin aiemmin kerroin, otin puolen vuoden tauon jälkeen esiin taas Lemmylle raksupallon, jotta koiralla olisi jotakin mukavaa tekemistä yksinäänkin. Hiski seuraili sivusta katellisina isoveikan palloleikkiä ja kun vaihdoin pallon koiralta toiselle, niin tottakai Lemmy oli sitä mieltä, että pallo on hänen. Nyt meillä on siis kaksi raksupalloa ja kaksi tyytyväistä koiraa. Hiskin olen jättänyt pallottelemaan keittiöön ja Lemmyn olohuoneeseen. Välillä Lemmy kyllä käy keittiön ovella tsekkaamassa, että josko toisenkin pallon saisi itselleen. Eikä Hiski kyllä jää yhtään jälkeen näissä puuhissa: Lemmyn mielenkiinnon lakatessa Hiski on jo pallosuussa ja rahaa sen koirapedille.



Viimeistä virallista lomapäivää vietellään siis ihanassa kevätsateisessa päivässä ja nautitaan vielä viimeisistä yhteisistä 24/7-päivistä ennen arjen alkamista.

Kevättä tuoksutellen!

tiistai 10. huhtikuuta 2012

10/4/2012: Pupuilua: Arkitoko2 (9) + omia agitreenejä

Nyt sitä sitten ollaan pupuilut pupuiltu eli selvitty pääsiäisen agitreeni-putkesta!
Meille oli varailtu paikaillisen koirakoulun tiloja omia agiharkkoja varten perjantaista - maanantaihin. Parina kertana treenailin "perheen kera" ja parina muuna kertana sain imeä oppeja jo pidemmälle ehtineiden harrastajien opeista. Oli mukavaa! Maanantaina mukanani oli ensimmäistä kertaa ainoastaan Hiski, meidän oma duracel-pupu, enkä voinut kuin ihmetellä kipittäjän taitoja - kiertämiset, hypyt ja putket meni kuin vettä vain - sieltä ne iskä-geenit varmaan vain pukkaavat nyt ilmoille ☺ Harjoitusten välissäkin koira pomppi innosta ylös-alas ja minulla oli täysi työ saada koira rauhoittumaan edes vähäksi aikaa.

Ennen pääsiäistä ehdittiin käydä kerran arkitokossakin: "kaukoja", odottamisia, peruutuksia ja vanhoja tuttuja kävelystä maahanmenoja, istumisia ja seisomisia. Tein Lemmyn kanssa ja sain todeta, että nyt me ollaan ilmeisesti seisominen jollakin tasolla omaksuttu! Kaikki muutkin harjoitukset meni sekä Lemmyltä, että Hiskiltä hyvin PAITSI Lemmy karkaili minulta useaan otteeseen odottamisesta istuen: hyökkäsi kuin tiikeri  damin kimppuun, jota kouluttajan häiriköimistarkoituksessa joukossamme heilutteli. Kouluttaja ehdottikin meille käymistä paikallisella vinttikoiraradalla kokeilemassa "pupun" perässä juoksemista, Lemmystä kuulema löytyisi siihen tarvittavaa intoa. Taidetaan kyllä jättää väliin tällä kuntotasolla, mutta laitetaan korvan taakse, jos joskus iskee tylsyys...

Lemmyn käytös on muutenkin viime viikkoina ollut levotonta, kevät on sekoittanut poika paran pään - kotonakin istuksitaan nenä takaoven lasissa ja huokaillen katsellaan metsään. Valitettavasti Lemmyn kannalta ja onneksi emännän mielestä, tyttöliikenne on kuitenkin tosi rauhallista takametsässämme ☺ Valitettavasti Hiski onkin nyt saanut tasaisin väliajoin Lemmyn häiritsemättömän huomion: koira nuolee pikku veikan selkää silmät leimuten. Kuluva viikko ollaankin kielletty Lemmyltä Hiskin "häirintä" - sitkeästi koira vain jatkaa, mutta isännän ja emännän sitkeämmästä luonteesta johtuen, kymmenien kieltojen ansiosta, häirintä saadaan nyt jo loppumaan lyhyeen. Tietty rauhattomuus koirapoikaan kielloista huolimatta jää, joten nyt ollaan keksitty muuta "rakentavaa tekemistä" mihin intonsa laannuttaa - kaivettiin jopa vanha kunnon raksupallo esiin.

Ihanaa - vielä on viikko jäljellä lomaa!
Nyt rauhoitutaan vain kotoilemaan ja unohdetaan treenamiset vähäksi aikaa.

Nyt joukolla kevättä bongailemaan!


torstai 5. huhtikuuta 2012

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ 2012!


HERKULLISTA 
JA TOIVOTTAVASTI JO VIHERIÖIVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!!!

 
Vielä saapuu tämä kevät,
valon täyteläiset päivät.
Tulee uusia päiviä kuin pisaroita,
huuhtovat minusta käytetyt.


-Maija Varonen-

tiistai 3. huhtikuuta 2012

3/4/2012: Takatalvi ja koirapoikien parturointipäivät

Eilisen iltapäivän ja tämän aamun välillä oli satanut lunta rapiat 20 senttiä eli takatalvi piipahti kylään!

Tosi sopivasti ☺
Sunnuntaina pesin koirat ja otin poikkeuksellisesti avuksi jo kuivaajankin, jotta turkit varmaan olisivat kuivuneet maanantaiksi aiotuksi parturointipäiväksi. Maanantaina kuljettiin tosi varovaista hihnalenkkiä, jotta turkit olisivat säästyneet lialta ja kosteudelta - minä tähyilin taivaalle ja höpöttelin isännälle, että ei se pyry taida tänne Keski-Suomeen edes yltää. Puolen päivän aikaan lunta kuitenkin alkoi tulla ja kasteli koirapojat ja isännän ensimmäisen kerran iltapäivälenkillä. Hiskin saimme kuivateltua kuitenkin sen verran, että aloitimme parturoinnin illalla. Isäntä ajoi ja minä toimin koirapöytänä hankalimpien paikkojen ajelussa.

Nukkumaan mentäessä lunta oli jo tullut jo kymmenisen senttiä ja laadin taas pomminvarman suunnitelman Lemmyn parturoinnista: heti kun herään normaaliin aikaan kuuden pintaan, aloitamme parturoinnin ja Lemmy ehtii kuitenkin ihan normaali aamulenkin aikaan vielä pihallekin. Emäntä heräsi Lemmyn piipitykseen puoli yhdeksältä ja huokaillen katseli lumen täyttämää pihaa. Ei siinä sitten muu taas auttanut kuin lähteä talsimaan polveen ulottuvaa nuoskaista lunta aamulenkille: Hissu sai jäädä kotiin odottamaan. Sitten Lemmy takaisin kotiin isännän kuivateltavaksi ja Hiskin kanssa lenkille. Onneksi Lemmyn karva hylkii lunta sen verran, että turkki saatiin kuivaksi melko pikaisesti ja parturointi päästiin aloittamaan. Voi veljet: leikkasin nyt ensimmäisen kerran itse Lemmyn turkin nenästä hännän päähän. Olin niin tohkeissani, etten muistanut edes katsoa kelloa. Jälki ei ole kyllä hyvää, mutta onneksihan me ei olla minnekään näyttelyihin menossakaan!

Nyt saa tulla lunta vaikka puolimetriä tai sataa vettä saman verran, kaikki käy: koirapojat ovat valmiina! Koirien talvimanttelitkin ovat vielä eteisessä odottelemassa, jos vaikka pakkasetkin palaisivat ☺

Pitkiä, karvattomia pötköläisiä olohuoneen lattia puolillaan

Lemmy keskittyy olennaiseen

maanantai 2. huhtikuuta 2012

2/4/2012: Lomaa, vähän kouluakin: Agi2:n vika kerta ja Arkitoko 2:sta (8.) ja juhlaa

Huomenta, huomenta lomalta! Täällä sitä on herätty ihanaan aurinkoiseen aamuun, pikkupakkaseen (-5) ja ensimmäiseen lomapäivään! Kokonaista kaksi viikkoa saadaan nautiskella isännän ja koirapoikien kanssa yhä etenevästä keväästä ♥

Lauantaina mentiin Lemmyn kanssa mummulaan kylään ja käveltiin 1,5 tuntia pelkkiä asfalttisia kevyenliikenteen väyliä, kyllä tuntui yllättävästi jaloissa. Puolessa välissä matkaa tyttötuoksut olivat ihan liian ihania ja koira kulki koko matkan nenä maassa nuuskutellen. Ajattelin, että nyt kyllä lyödään väsymysenkat kun päästään mummolaan, mutta ei koira sielläkään kummemmin lepäillyt.
Mummulasta mentiinkin suoraan arkitokoilemaan ja täysikäisestä Lemmystä löytyi taas poikamaista kujeilua ja tottelemattomuutta, jonka arvelin johtuvan hihnalenkistä ja väsymyksestä. Harjoiteltiin: ULKONA ohittamisia, luoksetuloja, kaukoja, kävelystä/juoksusta maahanmenoja, seisomista ja istumista. Loppukevennyksenä oli taas takaisin koirakoulun tiloissa sitä maltinkasvatusta, eli namin nappaamista vasta käskystä. Ulkona sitten teinkin kaiken muun paitsi kaukot kummankin koiran kanssa, eli Lemmy oikealla ja Hissu vasemmalla puolellani kulkien. Kaikki muu meni mainioisti paitsi maahanmeno juoksusta. Sitä me ei ollakaan koskaan tuolla lenkillä harjoiteltu: istumiset on jo meille arkea ja seisomisetkin menivät hyvin "stop"-käskytyksellä, eli koirat vain yksinkertaisesti stoppasivat menonsa. Ohittamisetkin menivät tosi hyvin, mitä nyt Lemmyä vähän lapsetutti ja kouluttaja oli taas NIIN IHANA, että ohittaessamme koira yritti hyppiä tätä vasten ja luoksetuloissa olin satavarma, että Lemmy ryntää kouluttajan luokse eikä minun ☺ Mutta emännän luoksehan se Lemmy tuli. Juoksuosuuksissa Lemmy innostui hyppimään minua vasten ja välillä ryntäili muiden koirien luokse kiihdyksissä "leikitään, leikitään...".
Hiski sai kehuja: oli kuin oltaisiin oltu kuulema toko-kokeessa. Tosi hyvin menikin, ei haukun haukkua ja Lemmyn levottomuuskaan ei tarttunut koiraan.
No, mutta nyt on taas yksi tunti takana ja minulla on ehkä taas pieni, pieni pisara enemmän itseluottamusta näihin ohituksiin takataskussa.

Tiistaina käytiin hyvästelemässä, jos ei nyt sitten lopullisesti, niin ainakin väliaikaisesti Lemmyn kanssa agilitykurssit. Meillä oli taas tuhannan taalan paikka harjoitteluun, koska osallistujia oli vain kaksi koirakkoa. Vaikeahko rata ja minä olin ihan jäässä. Ensimmäinen kerta meni taas houkutellessa koiraa joka esteen takana ja kouluttajan läksytyksen jälkeen (lue: emännälle luettiin lakia lepsuilusta) toinen kerta meni ihan nappiin!!! Lemmy teki kaikki esteet kuin vettä vain ja tempoakin oli taas vähän enemmän: emäntä ja koira hymyilivät! Viimeiseksi pääsimme vielä treenaamaan yksittäisenä esteenä pujottelua. Meni hienoimmin mitä ikinä: Lemmy ensimmäisen kerran mietti mitä oli tekemässä, kertaakaan ei hapuiltu. Tempo oli tosi hiljainen, mutta ei sillä ole väliä: tästä meidän on tosi hyvä jatkaa harjoituksia!

Ajateltiin tuossa isännän kanssa, että nyt olisi sitten aika karistaa koirapoikien talviturkit. Eilen päivällä pesin koirat ja nyt ollaan lähes vuorokausi kuivateltu turkkeja ja tänään olisi tarkoitus kaivaa kone esiin ja aloittaa parturointi.

Tänään muuten juhlitaan pienimuotoisesti: Hiski täyttää 1,5 vuotta ♥♥♥ Viikolla käytiinkin jo ennakkoon Hissun kanssa shoppailemassa ja löydettiin pojalle kurapuku. On tosi ihana! Myyjäkin kehui, että kyllä on söpö tyttö ☺

Onnitteluja Hissu-kullalle ♥

Lomailemisiin!