lauantai 30. kesäkuuta 2012

30/6/2012: Lemmy - the Mr. Perro Jyskä 2012

Mr. Gay Finland-kilpailu järjestettiin 27.6.2012 DTM-ravintolassa, voiton vei 26-vuotias Janne Tiilikainen.

Näin uutisoitiin viikolla lehdissä. Me ei taideta saada mediahuomiota ihan yhtä laajalti, mutta meidän perheessä pidettiin eilen hohdokas äänestystilaisuus, jotta löytäisimme tämän vuoden Mr. Perro Jyskän. Osanottajia oli kaksi eli Lemmy Anselmi Lepman 2, 5 vuotta, sekä Hiski "Hissu" Hermanni Lepman 1,8 vuotta.

En ole ihan varma, että mitkäs kriteerit ne olivat tässä Mr. Gay kilpailussa, mutta ainakin Mr. Perro - tittelin voittamiseen vaikutti kolme kovaa kriteeriä:
1) ulkoinen olemus eli habitus
2) miehiset tavat
3) kiinnostus tyttötuoksuista

Ja voiton vei tämän kilpailun ennakkosuosikki Lemmy ☺

Mutta siis ihan OIKEASTI: Lemmyssä on tapahtunut viimeisen kuukauden aikana sellaisia muutoksia, että päätöksemme steriloida koira näyttää entistä enemmän oikealta. Oikeastaan meillä oli jo silloin uroskoiraa hankkiessa päätetty, että se steriloidaan ennemmin tai myöhemmin koiran ja meidän elämää helpottaaksemme, mutta sitten Lemmyn tultua aloin yhä enemmän nähdä sieluni silmin pikku Lemmyjä taapertamassa kohti uusia seikkailuja ja tietysti olisin halunnut Lemmylle "pikkuveljen" ja mikä olisi ollut sen parempaa kuin Lemmyn oma poika. Eli suurta haihattelua vastoin kaikkea järkeä!

Eli sterilisaatio aika on jo tilattu 20.7. ja pikku Lemmyt jäävät pelkiksi unikuviksi. Tietysti toivoa antavat vielä Lemmyn velipojat ja sisko, joiden tulevista pennuista soisi jonkun löytävän vielä kotinsa meiltä.

Ai niin, pitäähän tuomarin valinta perustellakin:

1) ulkoinen olemus: eihän tähän tarvitse mitään lisätä - kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:



2) miehiset tavat: Lemmy alkoi kolmisen viikkoa sitten KAAPIA satunnaisesti pissimisen jälkeen! Aikuistuessaan ja sukukypsyyden saavutettuaan uroksilla esiintyykin tätä, mutta olin ihmeissäni, että Lemmyllä meni kuitenkin näin kauan tämän tavan alkamiseen. Entinen koirani aloitti kaapimisen jo heti täytettyään vuoden. 
Lemmyn kaapiminen on siis nyt tullut jäädäkseen. Tässä viikkojen aikana kaapiminen on tullut osaksi joka lenkkiä, jokaisen merkkaamisen jälkeen ei sentään kaavita, mutta tietyt kohdat vakkarilenkkiemme äärellä aiheuttaa kaapimista - koiran silmät oikein leiskuvat ja rintakin levenee 10 sentillä, pientä urinaakin on ollut havaittavissa samalla kun sora lentää metrien päähän. Minä onneton olen yrittänyt olla nauramatta, koira on niin huvittavan näköinen ja näyttää selvästi hakevan minulta vielä kehujakin tämän uuden tavan omaksumisesta. Pikkuveli Hiski katselee touhua oudoksuen yleensä ollen suojassa jalkojeni takana.  

3) kiinnostus tyttötuoksuista: pari päivää on ollut taas itkua ilmassa: Lemmy istuu nenä takaoven ikkunassa, huokailee ja itkee. Olohuonetta kierretään levottomana pienen ulinavanan seuratessa jäljessä. Hissun kanssa leikkiessäkin koiran innostus kasvaa tiheään sille tasolle, että koira joudutaan siirtämään sisätiloihin - silmät leiskuvat, naama on irvessä ja olemus on muutenkin sen näköinen, että Hissu saattaa joutua kokemaan veljen rakkautta väärällä tavalla... Tosi harmi! 
Tänään olemme tehneet aamu- ja päivälenkin metsässä ja Lemmy on ollut tiukasti kiinni hihnassa ja Hissu vapaana, koska tällä viikolla metsälenkeillä Lemmyn ja emännän napanuora on joutunut vähän liiankin kireälle. Tutulla aukulla kulkiessamme koiraa ei näy enää missään, koska se juosta jolkottaa niin paljon edelläni. Tulee toki luokse kutsusta, mutta en uskalla pitää koiraa vapaana. On täysin mahdotonta hallita koiraa, josta ei ole enää edes näköhavaintoa. Tosi harmi! 
Ette usko, miten toivon, että sterilisaation jälkeen päästäisiin edes tässä asiassa pari askelta taakse päin ja voisin jatkaa Lemmyn kanssa lenkkejä ilman hihnaa.

Palkinto on siis jaettu ja jännällä jäädään odottamaan kuka palkinnon nappaa ensi vuonna ☺


keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

27/6/2012: Kesän hengailut aloitettu

Arvatkaas mitä? Päästiin taas tänään hengailemaan ekaa kertaa tänä kesänä Muurameen ja ihan ekaa kertaa kahden koiran voimin. Muuramen seudun kennelkerho järjestää nyt toista kesää jäsenilleen henga-agin nimellä kesätreenejä, joissa harjoitellaan agilityn esteitä (lukuunottamatta kontaktiesteitä).

Eli emäntä saikin nyt askeltaa kahden edestä ja isäntä toimi nätisti koiratolppana istuksien vanhan kaivon kannella ☺

Jokin ei kuitenkaan ollut muuttunut viime kesästä: säidenhaltiatar kasasi taas sadepilviä taivaalle kuin tietäen, että kohta se emäntä taas lähtee hengailemaan. Viime kesänäkin oli vain pariin otteeseen kaunis sää, muuten säätiedotukset vähintäänkin uhkailivat sadekuuroilla tai jatkuvalla sateella...

Voi että meillä oli mukavaa:
tehtiin yksittäistä putkea, pituutta ja pujottelua sekä ainoastaan kahden hypyn sarjoja. Lemmy seisoi jo parkkipaikalle saavuttaessa kuskin ja pelkääjänpaikan käsinojalla pää puolelta toiselle innosta pyörien - Hissu malttoi olla kyllä takapenkillä, mutta pientä innostunutta itkun poikasta sieltäkin kuului.

En viitsi lähteä yksittäisten esteiden suorittamista kuvaamaan - kaikki meni tasaisen varmasti ja kaikki oli tasaisen mukavaa koirienkin mielestä. Putki oli tietysti taas Lemmyn suosikki ja koira seurasi silmätarkkana kanssatreenaajia ja jaksoi innostua toisten suorituksista itkuun asti - omaa vuoroaankaan koira ei MILLÄÄN olisi malttanut odottaa...

Nyt vain odotellaan ensi keskiviikon hengailuja ja povaillaan sadekuuroja ☺

Kuollut kuin kivi? - Ehei, vain hengailun väsyttämä ☺

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Mustavalkomaanantai 123. haaste: SEEPIA

Tällä kertaa kuva sai olla mikä tahansa kunhan se oli sävyltään

SEEPIA



























Takapihalta 17.12.2009: keskipäivän aurinko kultaa metsän.

Sain tuolloin kuvattua uskomattoman kuvasarjan auringon leikistä jäätyneissä puissa,
ensimmäisen kerran kuvista tuli itsessään seepian sävyisiä...


Täältä lisää muiden kuvia:
http://mustavalkomaanantai.blogspot.fi/2012/06/mustavalkomaanantai-123.html

lauantai 23. kesäkuuta 2012

23/6/2012: Juhannustunnelmia & Lemmy 2,5 vuotta

Ihana juhannus on nyt jo melkein pulkassa:

Eilinen päivä vietettiin mökkimaisemissa, jossa järvi oli ihan rannassa ☺
Hissu kotiutui heti mökkeilyyn ja mukavaa oli, vaikka Lemmyn rajoitetun ruokavalion takia grillattaua makkaraa eivät nauttineetkaan muut kuin ihmiset. Lemmy oli jo edelliskesien tapaan mukana kaikissa mökkiaskareissa aina ihmispappansa kanssa puunkannosta ihmismummonsa kanssa saunan lämmitykseen. Hissu katseli vähän kauempaa, eikä vielä ihan uskaltanut lähteä kummankaan mukaan näköetäisyyttä kauemmaksi meistä.
Ai niin, ne uivat vesikoirat: Lemmy kävi pariin otteeseen pulputtelemassa polviaan myöten venerannassa ja Hissu katseli touhua turvallisesti rannalta... No ehkä ensi kesänä...
Mukavaa oli, varsinkin Lemmyllä: oltiin jo pakattu autoon kaikki kamat ja Hissu, kun Lemmy vielä papan kanssa siirteli puutarhakalusteita mökin pihassa ja vain komentamalla saatiin koira mukaan autolle.

Tänään ollaankin vietetty aikaa takapihalla ja käyty pitkä, pitkä perhepatikointi Jyskän metsissä. Itikoitakaan ei ollut ihan älyttömästi, mikä lisäsi entisestään lenkin mukavuutta. Isäntä vei laumaansa sen verran vauhdikkaasti, että emännän ja koirapoikien oli ihan pakko ottaa vaatimattomat 2,5 tunnin päikkärit ja vasta tuossa kuuden jälkeen kömmimme ylös pesistämme.

Lemmy täytti tänään 2,5 vuotta. Voi kauhistus, millä vauhdilla tämä aika menee...
Minä olen päättänyt, että meillä kyllä juhlitaan nämä puoletkin vuodet! Joka päivähän minulle on juhlaa, kun saan näiden karvakorvien kanssa arkea jakaa, mutta sen verran painokkaita nämä puolen vuoden etapitkin ovat, että vaikka kakkua ei tehty, niin isäntä juhlisti päivää antamalla koirille kouralliset raakaa jauhelihaa - JAMIA!

Jos ihmettelette, että tänne blogiin on ilmaantunut outoja otsikoita: mustavalkomaanantai ja alkukirjaimet, se johtuu siitä, että olen sattumalta löytänyt pari blogia, jotka haastavat valokuvaamaan ennakkoon annettujen otsikoiden ympäriltä. Kuin kohtalosta, ensimmäinen alkukirjaimet-haaste oli kirjainyhdistelmä LE, eihän tätä nyt voinut ohittaa: eihän se voinut olla muuta kuin LEMMIKIT!!!

Ohessa linkkejä, jos teitäkin alkoi kiinnostaa:

ALKUKIRJAIMET - aina tiistaisin

sekä

MUSTAA JA VALKOISTA - mustavalko valokuvia aina maanantaisin

Yritän parhaani mukaan pitää valokuvien aihealueen samana kuin blogin muunkin sisällön - ainoastaan kuvat koirapojista ja puutarhasta kelpuutetaan. Saapa nähdä kuinka pian tänne sitten eksyy muitakin kuvia ☺

Nyt vielä pullakahvien keittoon Lemmy-kullan kunniaksi ja palaillaan asiaan piakkoin!

Vielä kerran: Onnea Lemmylle ja sisaruksille 
- parasta Jolandan E-luokkaa...




Mustavalkomaanantai 122. haaste: YKSITYISKOHTA

NENÄ














Nenä (lat. nasus) on elin, jonka pääasiallinen tehtävä on haistaminen ja hengittäminen. Se sijaitsee anatomisesti keskellä kasvoja. Selkärankaisilla kuten hevosilla on nenä, mutta se on rakentunut eri tavalla kuin ihmisillä. Hevosella sieraimet sijaitsevat turvan päässä. Myös yleisnimitystä nenä voidaan käyttää esineen tai asian etuosasta.

Lähde: Wikipedia


Täältä lisää muiden kuvia:
http://mustavalkomaanantai.blogspot.fi/

perjantai 22. kesäkuuta 2012

22/6/2012: Juhannusaatto aamuna...

... ollaan ehditty jo taas kaikenlaista...

Onneksi tuo sisäinen kelloni herättää näinä lomapäivinäkin ajoissa: lähdettiin metsälenkille jo puoli seitsemän eli nautiskelemaan aamuauringosta ja nautiskelemaan vähemmän mustana pilvenä seuraavista itikoista.
Allekirjoittanut on ehtinyt juoda aamukahvit pergolassa, kuvailla puutarhan kasveja ja koirapojat könästää takapihalla sen verran riehakkaasti, että onneksi naapurit ovat kaikonneet muualle Juhannuksen viettoon...


Puutarhassa:

Ihanaa, ensimmäiset unikot ovat avanneet nuppunsa ja aivan aikataulussa ☺




Juhannusruusut ovat vasta nupulla, mutta onneksi sentään yksi ruusu löytyi ilahduttamaan tätäkin aamua...



Meillekin on tulossa ikimuistoinen päivä: vietämme aattoa Vesankajärven rannalla ja nyt ensimmäistä kertaa Hissukin on mukana! Nyt nähdään, että onko koirapojassa uijan vikaa vai pysyykö rannalla isoveikan esimerkkiä seuraten.

Ihanaa Juhannusta kaikille!

Nyt hymyä, sano silakka...

Hissu ei malta odottaa - juhannus on liian äkkiä ohi!



torstai 21. kesäkuuta 2012

Alkukirjainhaaste: LE-alkuinen suomenkielinen sana.


LEMMIKIT
- mikä ihana tapa ottaa haaste vastaan!



Lempeät lemmikkini: leppoisa lepohetki, levähtämässä leikeistään.








Lemmikki: leveästi levittäytyneenä.








http://alkukirjaimet.blogspot.fi/2012/06/haaste-63-le.html

Juhlavaa Juhannuksen odotusta 2012!



Sadekuuron ropinaa, pottujen porinaa, hyttysten ininää ja karvakuonojen vikinää. 
Grillimakkaran tirinää ja porejuoman sihinää. 
Aurinkoista juhannusmieltä! 

Toivottaa emäntä ja pojat


sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

17/6/2012: Agilityn SM-kilpailukatsomossa


Terveisiä helteiseltä Tikkakoskelta!
Käytiin eilen pyörähtämässä isännän kanssa Agilityn SM-kilpailujen katsomossa.

On ne hurjia!!! ... siis nuo kilpailuun osallistuneet koirakot!
Isännän kanssa istuttiin täällä vähän kauempana katsomossa, jotta näimme kilpailijoiden koko suorituksen kerralla, mutta käytiin kyllä ottamassa vähän lähituntumaa kentänkin laidalla, koska halusin ihan oikeasti kuulla millä käskyillä ihmiset ohjastivat koiriaan. Ihan yhtä päättömiä jokeltelivat kuin minäkin ☺

Nyt näin ensimmäisen kerran melko läheltä kokonaisuudessaan tuon puominkin ja sen miten hurjalla vauhdilla koirat suorittavat tuon keinunkin.



Pituutta ollaan harjoiteltu vasta kolmella "laudalla", mutta näyttää että lopullisessa on peräti viisi lautaa.

Kouluttaja arvioi silmämääräisesti, että meillä kummatkin koirat kuuluvat tuohon maxi-sarjaan, mutta kyllä minua hirvitti katsoa belgianpaimenkoiran suoritusta ja ajatella, että meidän pikku Hiskinkin pitäisi noista korkeuksista hypyt suorittaa. Kovasti odottelin perrojen suorituksia, mutta valitettavasti näin ainoastaan yhden koiran ja sekin teki medi-radan - oli ihan yhtä sukkela jaloistaan ja innoissaan tekemisestä kuin Hiski. Korvat lerpattivat vauhdissa niin kovaa, että onneksi suuremmilta tuulen puuskilta vältyttiin, koira olisi varmaan lähtenyt lentoon niin kuin sadun Dumbo-elefantti ☺

Olipa antoisa reissu!
Itselle tuli kyllä aika ristiriitaiset tunteet: toisaalta ollaan Hiskinkin kanssa tosi alussa treenailussa, mutta kuitenkin jo harjoiteltu kaikki esteet kertaalleen - ja pikkupikku hiljaa me hilataan itseämme eteenpäin ja tavoitteena olisi, että joskus selviäisimme tälläisestä rääkistä ja radasta, huhhuh... Kovinhan me ollaan innostuneita, mutta emännän panokset taitaa loppua kyllä jo ennen ensimmäistäkään mölli-agia...
Mutta ei se mitään, ei kiirehditä suotta asioiden edelle: tärkeintä ei ole päämäärä vaan matka... ja matkasta me aiotaan nauttia täysin siemauksin!


torstai 14. kesäkuuta 2012

14/6/2012: Koulukuulumisia: mahottoman hyvät pojat!


Että mitäs meille?

Voi mahoton, että on itikoita!
Voi mahoton - kohta on juhannuskin...
Voi mahoton, että emännällä on lahjakkaat koirapojat! Mitäs muuta?

Kyllä se tämä aika menee hurjaa vauhtia! Kohta ollaan keskikesässä, Hissun agilityn alkeet on jo puolivälissä ja tulevana maanantaina on viimeinen Lemmyn jälkikurssin tunti... Minä istuttelin esikasvattamani daaliat viikonloppuna ulos ruukkuihin, mutta nämä harrastukset tuntuvat nyt vievän sen verran aikaa iltaisin, että en tahdo muistaa käydä edes kastelemassa näitä vaivalla ja rakkaudella kasvattamiani daalioita! No ei se mitään - jos kuolevat niin sitten haetaan marketista uudet tilalle ☺

Hiskin kanssa ollaan nautittu edelleen agility-tunneista ja joka tunti on tullut jotakin uutta:

Kuva: Estekalusteet.fi
* edelliskerralla alettiin harjoitella pienimuotoisesti puomilla kulkemista: kapea lauta laitettiin matalaa pöytää vasten nojaamaan ja koira ohjattiin lautaa pitkin pöydälle. Laitoin muuten tuohon oheen kuvan lopullisesta häkkyrästä, joka me tullaan suorittamaan jossakin kurssin vaiheessa lopullisessa muodossaan.
* pussia tehtiin jo edelliskerralla: Hissua ei ujostuta yhtään! Vielä ollaan siinä vaiheessa, että minä raottelen pussin suuta, jotta koira ei juokse vielä täysin pimeään pussiin.
* A-este: tätä harjoiteltiin eilen ekaa kertaa - Hissu vähän mietti aluksi, että onkohan tämä nyt ihan o.k., mutta kun kannustan koiraa, se tekee jo vauhdilla ja häntäheiluen!
Kaiken kaikkiaan meillä menee tosi hyvin - koira ja emäntä tuntuvat nauttivan yhtä paljon!
Nyt meillä onkin juhannustauko ja jatketaan harjoituksia reilun viikon päästä.

Voi Lemmy kulta - jälki menee koiralta superhyvin! Emännän aika menee lähinnä hyttysiä vastaan taistellessa, mutta turhaan, joten napsin suosiolla allergialääkkeitä estääkseni pahimman kutinan... Olen varustautunut nyt jo parina iltana koivun oksilla, joilla yritän epätoivoisesti ajaa suurimman parven ympäriltäni pois ja olla kuitenkaan häiritsemättä Lemmyn suoritusta. Jokaisena kouluiltana on tietysti satanut vettä, mikä on vielä ruokkinut näiden riiviö itikoiden ruokahalua!!!
En ole tehnyt jälkeä ihan niin tiheään tahtiin kuin olisi varmaan ollut tarkoitus: viime viikolla ja vielä maanantaisen koulutunnin jälkeenkin koira on oksennellut - en tiedä onko tämä suuresta innostuksesta johtuvaa vai oikutteleeko maha. Nyt pidettiinkin sitten suosiolla parin illan tauko. Tänä iltana käytiin tekemässä pari jälkeä, koira ei syönyt namin namia jäljeltä eikä oksentanutkaan - olipa helpottunut olo!
Jälkikurssi menee hurjaa vauhtia eteenpäin: maanantaina aloimme jo harjoittelemaan niin, että koira saa etsiä jäljen itse. Luovuimme siis siitä aloituskohdasta: isosta kasasta raksuja, joka oli tallottu maahan ja sen sijaan aloitin jäljen teon lennosta ja koira etsii nyt itse jäljen maastosta. Vien toki koiran metrin päähän jäljestä ja annan etsi-käskyn, mutta muuten en enää koiraa auttele.
Meni meillä vähän metsäänkin harjoittelu - kiitos ahnehtivan emännän: tarkoitus oli, että jättelen vähitellen nameja pois jäljeltä, jotta koira seuraisi jo osittain pelkästään ihmisen hajujälkeä, mutta minä tietysti jätin aivan liian isoja aukkoja namittamatta ja tein liian vaikeaa jälkeä Lemmylle - Lemmy kyllä pysyi jäljellä, mutta joutui tekemään tosi pitkään töitä, että löysi aina jäljelle takaisin. Kouluttajan ohjeiden mukaan palasin takaisin jäljen namittamiseen ja nyt me lähdetään ihan pikku hiljaa vaikeuttamaan jälkeä. Tänä iltana koira oli jo niin keskittynyt jälkeen, että sitä eivät häirinneet edes toiset koirien ulkoiluttajat.

No, mutta nyt saa hehkutus loppua! Olen vain niin kamalan iloinen, että kummallekin koirapojalle on ilmeisesti nyt löytynyt jotakin extra-kivaa, josta todella tykkäävät.

Parastahan tässä meidän elämässä kuitenkin on se ARKI!!! 
Ei temppuiluja, ei etsiskelyjä - ollaan vaan: nautitaan metsälenkeistä, rapsutuksista ja kesästä - mitä parhaimmasta koirapoikien elämästä!

Kehut riitti - kiitos!




perjantai 8. kesäkuuta 2012

8/6/2012: Hetki tulppaaneille...


Nautitaan vielä kun voidaan - ensimmäiset avasivat nuppunsa jo toukokuun puolessa välissä ja nyt ensimmäiset alkavat tiputella terälehtiään - kiitos viileiden öiden: näin pitkästä kukinnasta en ole ennen saanutkaan nauttia...




Syksyllä sitten palataankin näihin kuviin vertailemaan, että mitkä tulppaanit nousivat parhaiten & kukkivat pisimpään ja marssitaan muistiinpanot kainalossa tilipäivänä sipuliostoksille... ☺
Mutta siihen on onneksi vielä aikaa - nyt vain hetki ihaillaan...



perjantai 1. kesäkuuta 2012

1/6/2012: Jäljillä!






























Jäljiltä päivää!!!

Jäljillä 1: JÄLKIKURSSI.

Viikko sitten aloitettiin Lemmyn kanssa jäljestyskurssi ja on ehditty käydä nyt jo toinen koulutuntikin harjoittelemassa. Olen ehtinyt käydä tekemässä parina päivänä jälkeä metsään Hissun kanssa (lue: Hissu on odottanut kiltisti puuhun sidottuna, kun emäntä itse on vetänyt menemään pöpelikössä) Kurssilla edetään melkoista vauhtia: alussa "hajun tekeytymisaika" oli 5 - 10 minuuttia, nyt saimme ohjeet odottaa jäljelle menoa vähintään 20 minuuttia  - kätevä emäntä on siis käynyt ensin tekemässä jälken ja tehnyt Hissun kanssa metsälenkin ja sitten noutanut nuusku-Lemmyn jäljestyspuuhiin.
Ette arvaa miten nameja menee! Ensimmäisellä tunnilla teimme jälkeä noin 30 askeleen verran ja nyt viimeisissä omissa treeneissä tein jo noin tripla matkaa eli namejakin kuluu melkein sata.

Jotain voisi tietysti sanoa näistä harjoittelun alkeistakin:
harjoittelemmme siis ihmisjälkeä ja tässä alussa teen jälkeä nameja hyväksikäyttäen:
* jälki aloitetaan tamppaamalla "aloitus kohta" - kourallinen nameja maahan ja emäntä toutaroimaan namien päälle.
* jokainen askel merkitään vielä tässä vaiheessa namilla, eli nami maahan ja sitten voimakas polkaisu kantapäällä namin päälle.
* lopussa "lopetus kohta" - kourallinen nameja maahan ja emäntä taas toutaroimaan namien päälle. Jäljeltä poistutaan ISON loikan kera, jotta jälki todellakin loppuu tässä vaiheessa.

Meikäläisen suuntavaistolla apukeinot oli otettava käyttöön heti alusta alkaen: vappuna ostetut serpentiinit otettiin käyttöön heti eli merkkasin aloitus ja lopetuskohdat pienillä serpentiinin kappaleilla pöpelikköön. Jatkossa aion käyttää serpentiiniä myös pidempien jälkien teossa merkkaamaan jyrkät käännökset.
Muutenhan tämä idea olikin tosi hyvä, mutta enhän minä sitten enää Lemmyn kanssa jäljelle mennessäni löytänytkään näitä pieniä serpentiinin palasia ☺ Lemmy onneksi oli jo tässä vaiheessa niin "jäljellä", että näytti emännälle mistä jälki alkaa - tästä ei sitten kerrota kouluttajalle!

Jäljillä 2: LEMMYN MAHAVAIVAT.

Lemmyn mahaoireet ovat vain jatkuneet ja jatkuneet puristeluidenkin pannan laittamisen jälkeen. Puolitoista viikkoa koira oli terveen kirjoissa, mutta eilen, isännän kanssa päivälenkillä, taas oksenteli ja ripuloi. Iltalenkillä ollessamme kakan mukana tuli desin verran hyytynyttä verta ja minä säikähdin tosissani - huhhuh! Koira oksenteli pariin otteeseen vielä kotimatkalla - allekirjoittanut oli paniikissa!
Kotiin ehdittyämme isäntä googletti heti oireet ja monilla sivustoilla sanottiin, että se on aikayleistä (?) pitkään jatkuneen ripuloinnin aikana. Sitten vain päivystysaika tilaamaan ja onneksi saimmekin varattua sellaisen täksi aamuksi.
Lenkin jälkeen vietin vielä puolitoista tuntia huonovointisen näköisen Lemmyn kanssa takapihalla "ihanassa" "kesäisessä" "lämpoisessä" illassa ja odoteltiin josko pahoinvointi vielä palaisi. Hissu päivysti ikkunan takana silmät suurellaan. Lemmy oli kovin levoton ja kaikista paras paikka löytyi lopuksi jaloistani istuessani pergolan rappusilla ja koiran massua silitellen. Nukkumaankinhan sitä oli lopulta mentävä, joten majoituin olohuoneenlattialle ajatuksena, että Lemmy saa minut herätettyä jos huono olo iskee yöllä. Yö meni rauhallisesti, samoin aamu ja pääsimme lähtemään lääkäriin ilman mitään kommervenkkejä.
Lemmystä otettiin verikokeet ja kaikki arvot olivat o.k. Pientä kuivumista oli ehtinyt tulla, mutta lääkäri ei ollut huolissaan, koska Lemmy oli kuitenkin vielä illalla kotona juonut vettä. Diagnoosina oli ärtynyt ohutsuoli ja aiheuttajana allergia. Saatiin mukaan herkän vatsan ruuat, antibiottikuuri 10 päiväksi ja vielä lopuksi maitohappobakteeri kuuri. Nyt huoli jo alkaa vähän helpottaa! Tämä loppupäivä on menty omenilla, uusi ruoka ei maistu. Koira kuitenkin juo, joten luulen, että kasvava nälkäkin (ainakin jossakin vaiheessa) saa uudenkin ruuan maistumaan. Ohjeiden mukaan masun rauhoituttua jatkamme samalla ruualla kuin tähänkin asti, mutta kaikki muut teolliset tuotteet jätetään pois + luut. Nyt vain pidetään peukkuja, että tämä extrojen jättäminen auttaisi!!!

Onneksi jäljille päästiin tällä viikolla monessakin suhteessa - huokaus!