perjantai 29. huhtikuuta 2011

29/4/2011: Lemmy - the karvaton koira

Kärvästelemään ei jääty: tilattu trimmeri saatiin eilen iltapäivällä jo illalla meillä oli espanjan karvatonkoira. Aikaa meni nelisen tuntia ja taukoja pidettiin nelisen kertaa. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa...

Hetki lyö ♪♪♪


Emännän karvainen kaveri, pikku mussukka...

Ensimmäisellä viilenneystauolla... selästä aloitettiin kaikkien sääntöjen vastaisesti...

Neljä tuntia suljahti...

ja mikä UKKO sieltä kuoriutuikaan...
Tosi hyvä suoritus isännältä: ensimmäinen koiran trimmaus, eikä päässyt edes ennen trimmausta harjoittelemaan kenenkään pahaa aavistamattoman ihmisen kuontalolla...

Aikaisemmin Lemmyn käytyä trimmaajalla oli korvien karvat on nypitty samalla, nyt isäntä ajeli pahimmat karvat koneella, mutta kutka korviin kuitenkin tuli. Nyt olen voidellut korvien sisäpintoja ihan perusvoiteella ja se tuntuu auttavan.

Saa nähdä joutuuko sitä vielä yksin lenkille lähtemään: tänä aamuna +1 aste ja Lemmy paleli niin, että pääsimme lähi polulle ja pikapissin jälkeen veti kiireesti kotiin. Onneksi lupaavat päivälle lämpenevää - saamme otettua sohvaperunan aamulenkin puuttuvat kilometrit päivällä takaisin.

Aamulla ei tästä ollut kyllä mitään puhetta...

torstai 28. huhtikuuta 2011

28/4/2011: Toko-tunti 9

Keskiviikkona meillä oli jo toiseksi viimeinen toko-tunti. Tuntuu, että meille Lemmyn kanssa sopisivat sellaiset 20-kerran kurssipaketit - nytkin kurssi on jo loppumaisillaan ja Lemmy alkoi vasta edellisellä kerralla päästä yli kaverien houkutuksista, eli alkoi jaksaa keskittymään harjoitusten tekemiseen.

Tämä tunti oli TOSI KIVA!!! Herättelimme ensin koirat hallissa kontaktin ottamisella ja sitten lähdimmekin jo ulos treenailemaan.

LUOKSEPÄÄSTÄVYYS tehtiin kolmeen eri otteeseen eri alustoilla. Lemmyä pelotti taas ihan kamalasti, mutta kolmas kerta meni taas hyvin.

ODOTTAMINEN tehtiin kuntopiirimäisesti eli meillä oli 6 eri pistettä, jossa kävimme tekemässä pari 30 sekunnin odotusta istuen: mm. kuorma-auton läheisyydessä, porrastasanteella. Yksi piste oli lastauslaituri, jonne noustiin rautaristikkoportaita (noin 6 askelmaa) jotka loppuivat ristikkotasanteelle ja josta alkoi vasta betoninen laituri. Voi kun meitä taas jänskäsi alkuun, mutta saimme tehdä monta toistoa ja Lemmyllä meni tosi hyvin!!! Minä olin jo luovuttaa ensimmäisen kerran jälkeen koiran paniikin takia, mutta onneksi kouluttaja vain käski jatkaa ja niinhän me tämäkin opittiin!

SEISOMINEN, ISTUMINEN, MAAHANMENO SEURAAMISESTA eli tehtiin pari toistoa jokaista. Meillä meni hyvin kaikki muut paitsi tuo seisominen, jossa vähän fuskattiin. Lemmy seurasi minua sivulla, mutta sen sijaan, että Lemmy olisi jäänyt seisten odottamaan minun jatkaessa matkaani ja lopuksi minun olisi pitänyt palata koiran luokse ja seuraamista olisi jatkettu, me teimme niin, että Lemmy seurasi minua ja palkitsin pysähtymisestä seisaalteen ja sitten jatkoimme taas jatkaamme. Tuossa maahanmenossa Lemmy on petrannut tosi paljon ja se menee meillä mallikkaasti. Istuminen onnistuu, mutta minulla on vielä kateissa sellainen selvä merkki/käsky, josta Lemmy tietäisi jäädä odottamaan eikä jatkaa seuraamista. Käytän kyllä sanallista odota-käskyä, mutta se ei vielä joka kerta toimi meillä.

ESTE, joka suoritettiin hallissa sillä aikaa kun muut olivat ulkona. Tämäkin meni tosi hyvin. Lemmy sai olla irti, koska muita koirakkoja ei ollut ja poika malttoi tosi hyvin odottaa hyppy-käskyä. Tätähän me treenaillaankin Lemmyn kanssa päivittäin tuolla lenkeillä: hypitään kaikenlaisten ojien yli ja nyt kun metsässä on vielä näitä sulamisvesien puroja, niitäkin käytämme hyväksemme.

Viime viikolla tilaamamme koiratrimmeri on tullut aamulla postiin ja nyt jännällä odotamme milloin se kolahtaa tänne kotiosoitteeseen - sitten blogi taatusti täyttyy ennen ja jälkeen kuvista : )

Treenailemisiin...

Ja välillä könästetään...

tiistai 26. huhtikuuta 2011

26/4/2011: Agilityn alkeita 4: kaikki hyvä loppuu aikanaan...

... niin kävi meidän agilityn tutustumiskurssinkin, eli maanantaina meillä oli viimeinen kerta. Minä ja Lemmy oltaisiin kyllä haluttu jatkaa pitempäänkin, mutta nyt ei auta kuin keksiä uudet kujeet.

Viimeinen kerta olikin meille taas kultaa arvokkaampi kokemus: olimme jo hyvissä ajoin kentän laidalla harjotusvalmiudessa, mutta muista kerroista poiketen, paikalla ei näkynyt muita. Tuhistiin Lemmyn kanssa aikamme yhdessä ja päätettiin, että jos ei kerta ketään muita ilmaannu, aloitamme hyppytreenit itseksemme. Sain juuri laskettu läheisen hyppytelineen riman tarpeeksi alas Lemmylle, kun ohjaaja tulikin paikalle mukanaan toinenkin koulutukseen osallistuja perro-neiti mukanaan. Voi onnen päivää - viimeisellä kerralla meitä oli siis vain kaksi koirakkoa ja koko iso kenttä käytössämme!

Alkuun harjoittelimme koiran lämmittelyä: seuraamista kävellen ja juosten sekä ensimmäisestä kerrasta tuttua jalkojen välistä pujottelua, namin jahtaamista isossa ympyrässä omistajan edessä ja viimeiseksi namin nappaamista koiran oman kankun kohdalta, jotta koiran kyljetkin lämpiäisivät ensimmäistä pujotteluharjoittelua varten. Oikeassa agilityssä samat lämmittelyliikkeet kuulema tehtäisiin vielä suorituksen jälkeenkin, jotta lihaksiin tulisi vaadittuja venyttelyjä.

Ensimmäisen kerran päästiin harjoittelemaan renkaan läpi menemistäkin: Lemmy oli sitä mieltä, että sellaisen hirvityksen lähelle hän ei mene, mutta lopulta koira meni kuin menikin läpi. Oli ihanaa kun meitä oli vain kaksi ohjattavaa, niin Lemmyllekin jäi ohjausaikaa tämänkin "esteen" kanssa kymmenisen minuuttia. Alkuun houkuttelin koiraa namin avulla laittamaan päänsä renkaan läpi ja sitten hitaasti, kiirehtimättä ujutin kättäni yhä kauemmaksi renkaasta, jotta koira joutui kurottumaan pitemmälle. Lopulta onnistuimme nelisen kertaa jo niin, että houkuttelin ensin namilla renkaalle ja lopulta heitin namit kauemmaksi renkaan toiselle puolelle ja Lemmy haki ne renkaan läpi. Lemmy keksi kyllä kieroilla ja hilpasta namien luokse kiertäen renkaan, mutta päätti sitten, ettei kiertäminen näköjään auta, koska emäntä ehti kerätä namit pois ennen kuin poika ehti napata ne maasta ja kiertää taas namit kädessä renkaan toiselle puolelle koiraa vastaan. Pakkohan se siis oli karvakorvan renkaankin läpi mennä - sen verran harvoin on kuitenkin nakkia pojalle tarjolla! Koska meitä oli paikalla niin vähän, uskaltauduin päästämään Lemmyn jo irti hihnastakin näitä esteitä suorittaessamme.

Seuraavaksi harjoittelimme pujottelemisen alkeita, eli näin alkuun houkuttelin koiran ensimmäisten pujottelukeppien välistä namilla ja loppuvaiheessa heittämällä lelun kauemmaksi, jotta koira meni keppien välistä.

Pyynnöstäni pääsimme vähän harjoittelemaan tuttua tunneliakin, mutta se oli meille vieläkin liian pelottava juttu - tähänkin me TOIVON mukaan palaamme sitten tulevaisuudessa jossakin yhteydessä. Lemmy uskaltautui kurottamaan tunneliin ottamaan nameja kädestäni, mutta ei sen pidemmälle. Kokeilin tätä myös lelulla. Tunneli ei Lemmystä ollut kovinkaan innostavaa, mutta lelu kylläkin. Lelun saatuaan koira päättikin käydä juoksemassa kentän toisessa päässä pari ylimääräistä lenkkiä: ensin lelu suussaan ja sitten jo ilman leluakin isotellen toiselle tutulle perro-pojalle kentän laidalla. Emännän mylvintä kuitenkin tehosi kuin tehosikin ja Lemmy palasi takaisin.

Meillä oli tosi mukavaa ja nyt pidänkin peukkuja ja varpaita pystyssä, että jotain vastaavaa vielä järjestettäisiin joko kerhon tai yhdistyksen toimesta, johon voisimme Lemmyn kanssa osallistua. Spanielikerhon vakiovuorot siis päättyivät tähän, joten nyt täytyy jatkaa kohti uusia tuulia : )

Nokka kohti uusia tuulia - kevättuulia!

lauantai 23. huhtikuuta 2011

23/4/2011: Toko-tunti 8 ja piiiiiitkäääää viiiikonloppua....

Melkein tämä kevät vei jo mukanaan ja oli unohtua, että keskiviikkona meillä oli jo 8. toko-koulutunti. Vähän ohjaaja jo lupaili, että seuraavan kerran voitaisiin harkita ulkona kentällä tokoilua. Varpaat jo heiluu innosta - emännällä.  Täytyy ottaa harkintaan, että pitäisikö käydä jo ennakkon katsomassa kuratilanne koulutuskentällä, jotta osaisi pukeutua oikein ensi kertaa varten.

Mutta näitä meillä oli:

1. luoksepäästävyys: Lemmyä jännäsi taas kovasti, joten kouluttaja joutui hetken odottelemaan koiran rauhoittumista ja istumista viereeni. Ujosti mentiin, mutta kuitenkin haukkumatta ja peruuttelematta!
2. odottaminen häirittynä - Koulutustila on kahdessa kerroksessa - kouluttaja kulki kolistellen portaita välillä yksin ja välillä jopa oman koiransa kanssa, eli tosi ihanasti tuli häiriköintiääniä - Lemmylle vähän liikaakin. Kyllä me odoteltiin, mutta karvakorvan valmiustaso oli 10+
3. sivulle tulo - tsekattiin missä vaiheessa kukin on. Minä olin varautunut jo ohjaaman kädellä ja namilla, mutta isännän viikolla tekemät treenit näkyivät ja Lemmy tuli sivulle nätisti ilman ohjausta. Kouluttaja moitti minua sivusuuntaisesta heijaamisesta, eli en täysin luottanut koiran suoritukseen ja heijaaminen minun pitäisi saada karsittua nyt itseltani pois, koska Lemmy tulee täydellisesti. TsoTso Emäntää!!!
4. seisominen (sillä aikaa kun muut tekivät seuraamista) - tämä jäi meiltä välistä. Kouluttajan oma koira leikki hallin toisessa kerroksessa ja Lemmy oli sitä mieltä, että kaveria pitää haukkua ja vahdata. Oli tosi kinkkistä kun ääntä kuului, mutta kaveria ei näkynyt. Koiran valmiustaso kohosi yli kymmenen ja sitten vähän jo pelottikin, että mitä kummaa se kaveri oikein hommaa ja onko siellä sittekin niitä uffomiehiä, joita pitää pelätä. Kouluttaja joutui viemään oman koiransa autoon odottamaan. mutta Lemmy tokenikin sitten saman tien: kaveri saateltiin raikuvin haukuin pois tilasta.
5. seuraaminen käskyttämällä, eli kouluttajan antamien ohjeiden mukaan - onneksi kouluttaja kertoi jo etukäteen mihin suuntaa taapertaa, vaikka antoikin ohjeet vielä harjoitusta tehtäessä samaan tapaan kuin kisoissa. Tämä oli KIVAA!!! Meillä meni ihan kohtalaisesti - emäntä taas vain hidasteli, varsinkin kun piti stopata kokonaan. Tätä harjoittelimmekin sitten muutaman kerran erikseen kouluttajan ohjeiden mukaan ja kyllähän se hidas emäntä tämänkin oppi kun vähän painostettiin... Lemmyn taidot ovat siis paljon edellä emäntää - jossakin vaiheessa varmaan emännän pitäisikin saada omia yksityistunteja ainakin omaan hitauteensa. Paljonkohan se tuo isäntä ottaisi parista armeijatyyliin vedetystä kertaustunnista?!

Läksyjä tulikin siis emännälle: pysähtymisen harjoittelemista ja sivuniiaukset pois.

The Salvador Dali vai alias Lemmy Lepman


Tämän päiväisen kaupunki-kierroksen jälkeen kävimme taas pitkästä aikaa koirapuistossa. Oli tosi hiljaista, eli olimme itseksemme puolisen tuntia, mutta onneksi pari kaveria ilmaantui piakkoin leikkimään. Kummatkin urokset pitivät Lemmylle jöitä, joten poika kävi istuksimassa minun jaloissani toveja. Loppuajasta paikalle tuli onneksi yksi nopsajalkainen Perun karvatonkoira-neiti ja se sai Lemmynkin innostumaan - kilpajuoksussa Lemmy tapansa mukaan jäi auttamattomasti jälkeen, mutta sai hyvää liikuntaa roppakaupalla vaikka neiti ei espanjalaischarmista ollut moksiskaan.


Ihanaa, nyt nautiskellaan pitkästä viikonlopusta ja aletaan vähitellen tekemään puutarhassakin hommia pohjustaen uutta kesää!

Viikko sitten tilaamani siemenetkin tulivat. Odotelen vielä pari viikkoa ennen kylvöksiä, jotta eivät joudu suotta kasvamaan honteloiksi täällä sisätiloissa - pidän peukkuja, että kesä alkaisi jo toukokuun puolessa välissä ja saisin kaikki kylvökseni sitten lopullisesti jo ulos.

Näillä minä lähden liikenteeseen...

perjantai 22. huhtikuuta 2011

22/4/2011: NOITIEN AIKAA, PARASTA AIKAA...

Narsissikimppu ja pääsiäislimppu,
tuokkonen mämmiä, pääsiäisämmiä,
suklaamunia, enneunia,
pajunoksia. Alatko hoksia?

Kaksin kappalein...
.. risuperrot vahtia pitää...


... sisällä säikyttää satunnaiset noidat pois se aito perro...

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

20/4/2011: Meillä on kuin onkin spanieli !

Meillä on ollut jo tovin hakusassa paikka, johon voisimme viedä Lemmyn tänä keväänä trimmattavaksi, koska Lemmyn vakio kouluttaja/trimmaaja on äitiyslomalla. Minä ehdin jo tilatakin trimmi-ajan paikalliseen eläintarvikeliikkeeseen, mutta sitten isäntä päätti pitkällisen pähkäilynsä ja tilasin oman trimmerin. Ensi viikolla isännän pitäisi sitten päästä trimmaushommiin.

Lemmyä ei ole pesty vähään aikaan, joten erään aamuisen metsälenkin jälkeen päätin pestä pojan ja samalla karsia enimmät kuusenoksat, risut ja kaiken muunkin turkin kätköistä löytyvän metsä-aineksen : )

No, spanielihan sieltä turkin alta löytyi ♥ Oli pakko ottaa pari kuvaa iloksemme...


Onko sun pakko just nyt kuvailla?


Joko saa mennä?


Tässä kuvassa nuo spanielimaiset piirteet ovat emännän mielestä parhaiten näkyvissä - miten tuo turkki voikin muuttaa koiraa...


Korvilla on ihan kunnolla pituutta ♥


Siihen aikaan kun Lemmy oli vain suuri haave meidän perheessä bongasin vahingossa Ytubesta videon tuosta vesikoiran trimmaamisesta. Samaa videota en valitettavasti saanut tähän bongattua, mutta toisen vastaavan. Näin helposti se siis käy : )

http://www.youtube.com/watch?v=FpvS47fmyCY

Mikäli kuva ei tässä videossa vastaakaan tuhatta sanaa, niin käymme ensi viikolla kirjaston sanakirja-osaston kautta lenkin. HastaLaVista, Baby!!!

tiistai 19. huhtikuuta 2011

19/4/2011: Toko-tunti 7 ja Agilityn alkeita 3

Voi mahoton - miten voikaan mennä perro-pojan koulutunnit laidasta laitaan: välillä otetaan takapakkia kunnolla ja välillä tulee edistysaskelia ihan hurjasti...

Keskiviikkona oltiin TOKOilemassa:
kotitehtävänä oli seuraamisen harjoittelua ilman namia ja täytyy myöntää, että viikko oli niin kiireinen, että meillä harjoiteltiin ainoastaan lenkeiltä tullessa kotipihan viimeiset kymmenmetriset. Alku meni aina ihan o.k., eli päästiin pitemmälle kuin ne pari askelta, mutta sitten riehaantuminen otti vallan ja loppumatka menikin ukon rauhoittelussa, jotta päästiin kaikki neljä tassua maassa kotiin saakka. Lemmyn hormoonit temppuilee siis melkoisesti : (

Tunnilla:
* Maassa ja istuen odottamiset + luoksepäästävyys: odottamiset menee kunhan ei vaadi, että kontakti pitäisi - eli edelleen häiriköin muita, kun yritän puhumalla saada Lemmyn ottamaan kontaktia - valitettavasti nytkin vierellä ollut labbis-tyttö oli paljon kiinnostavampi kuin emäntä. Luoksepäästävyys meni joten kuten, Lemmy ei haukkunut, mutta "open" piti kaartaa sivulta Lemmyn luokse, jotta koira ei olisi peruuttanut karkuun.
* Kapula: omaa kapulaa ei ollut mukana, joten onneksi saimme lainaan yhden koulutushallista. Meni tosi hyvin - Lemmy jaksoi pitää nyt kapulaa kauemmin suussaan kuin aiemmin ja irrottaa käskystä. Kapula oli jo niin IHANA, että sitä piti jahdata harjoitusten välilläkin.
* Hypyt: meillä meni nämäkin taas hyvin - taitaa olla, että tämä osa meillä meneekin parhaiten kaikista näistä opetelluista aisioista. Tietysti tässäkin me ollaan ihan alkutekijöissä, eli nameilla mennään ja minä olen lähes aina vastassa esteen toisella puolella...

Minulla tahtoo olla yhä se vika, että vien koiraa liian tehokkaasti harjoituksesta toiseen ja unohdan sen palauttelun ja vastaopitun LEIKKIMISEN. Nyt tajusin lopussa jo vähän hellittää ja istuksia koiran kanssa maassa, katsella itse toisten hyppysuorituksia ja välillä könästää lelulla koiran kanssa.

Viimeisillä lumilla huhtikuussa 2011

Agilityssa meillä oli jo kolmas tutustumistunti. Oli tosi ihanaa, että Lemmyä ei enää pelottanut mitkään hallissa kuuluneet kolahdukset, mutta muuten keskittyminen oli kyllä alkuun aika hakusassa. Tämä oli ensimmäinen kerta kun nakkinaksu-potpuri upposi suuhun jo ensimmäisen 5 minuutin jälkeen, joten voiton puolella ollaan. Tunti aloitettiin istuttamalla koira sivulle ja ottamalla taas tuttuun tapaan pari askelta sivulle/eteen/taakse ja kutsumalla koira luokse. Isäntä oli meillä taas katsomossa ja Lemmyn ja minun sivulle tulo&istuminen olivatkin sitä, että Lemmy istui edessäni ja vaklaili puolelta toiselle isäntäänsä hallin toiseen päähän - eli noihin askelten ottamisiin en ehtinyt lainkaan mukaan. Seuraavaksi harjoittelimme enemmän koiran kanssa liikkumista: namia käteen ja koira pyritään pitämään samalla linjalla oman olkapään kanssa ja juostaan ympyrää, koiran juostessa vuoroin ulko- tai sisäpuolella kaarta - voi juku, tämä me osattiin!!! Paikalla oli muitakin katsojia kuin isäntä ja valitettavasti he parveilivat meidän "ympyrässä", joten Lemmy jäi minusta jälkeen joinakin kertoina kun liian lähelle tulleet vieraat ihmiset täytyi haukkua ja väistää.

Uutena asiana tuli tunneli: Lemmyä pelotti niin, ettemme saaneet tehtyä tätä yhtään kertaa - saimme jopa oman tunnelin hetkiseksi käyttöömme: minä olin tunnelin toisessa päässä köntylläni kädet täynnä nakkia ja lelu houkuttimena tunnelissa ja isäntä piti Lemmyä tunnelin suulla, mutta Lemmy panikoi täysin ja meidän piti unohtaa tämä harjoitus.
Toisena harjoituksena oli taas jo meille tutut hypyt: tässä teimme aimo harppauksen - viimeisissä hypyissä kouluttaja päästi jo Lemmyn hyppäämään hihna perässään kun minä houkuttelin poikaa esteen toisella puolella. Tässä olikin eroa sitten TOKO-hyppyihin: koiran hypättyä esteen yli jatkoimmekin matkaa juosten kaartaen vasemmalle takaisin esteen toiselle puolelle. Meillä meni hyvin ja minä olin onnesta soikeana♥ Lemmylläkin tuntui olevan hauskaa - kerrankin tehdään jotain missä ei ole mitään pelottavaa : )

Lopun tunnin harjoittelimmekin itsenäisesti: hyppyjä edeten niin, että istutin ja odotutin Lemmyn esteen toisella puolella, kiersin itse aidan toiselle puolelle, kutsuin koiran luokseni ja jatkoimme juosten matkaa Lemmy vasemmalla puolellani - tässä vaiheessa uskalsimme jo kokeilla tätä ilman hihnaa. Jatkoimme myös puomi-harjoituksia puomin ollessa edelleen maata vasten: alkuun Lemmyä pelotti, mutta sitten taas kuin taikaiskusta nakit peittosivat pelon ja koira kipitti vieralläni puomin päällä kuin olisi aina sitä tehnyt.

Olen niin onnellinen - meitä ei haittaa, vaikka emme ikuna oppisi näitä agilityn alkeita, mutta tuo, että jo kolmannella kerralla Lemmy alkaa tottua uuteen ympäristöön KAUHEIDEN kolinoiden ja ISOJEN uroksien haukkujen keskelle on minusta tosi hienoa. HYVÄ LEMMY!!!

Unijukka tuloillaan...

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

13/4/2011: Agilityn alkeita 2

Viikonloppua vietettiin karvakorvan kanssa lähimatkailun merkeissä ja opeteltiin taas vähän kaupunki-koiraksi.

Lauantaina kävelimme Vaajakosken keskustaan ja tulimme linjurilla takaisin. Kuten tavallista, emännän lukutaito oli taas hiukka metsässä, joten meidän tuli keskustaan päästyämme KUNNOLLA harjoiteltua odottelua kaiken kansan/autojen/rollaattorien/pyörien keskellä - emäntä oli lähtiessään katsonut hiukka huolimattomasti aikatauluja, joten me odoteltiin Lemmyn kanssa bussia 40 minuuttia bussipysäkillä melko vilkkaassa paikassa. Lemmy oli sitä mieltä, että missä tahansa muualla olisi ollut mukavampi olla : (
Linja-automatka kotiin ei kestänyt 15 minuuttia kauempaa, mutta sekin oli tosi jännää! Menimme takapenkille, josta Lemmy näki mainiosti ikkunasta ulos, koska ikkuna ulottui jalkatilasta kattoon saakka. Terhakkuus oli asteikolla 9 ja pelokkuus siinä 7 hujakoilla, mutta hyvin meillä meni - odottelen jo innolla pian alkavaa lomaani, jolloin pääsemme käymään linjurilla kaupungin keskustassa torikahvilla - sinne kuitenkin matka kestää puolisen tuntia, joten harjoitusta tulee vähän enemmän. Tällä menolla me ei enää heinäkuussa edes puhuta harjoittelusta, vaan sitten me ihan OIKEASTI Lemmyn kanssa matkaillaan bussilla!!!

Sunnuntaina kaupunki-koira-projektimme jatkui: kävimme Jyväskylän keskustassa kävelyllä. Emäntä oli erityisen innoissaan eli valmis uhrautumaan vaalien takia juomalla kaikki mahdolliset tarjottavat vaali-kahvit, mutta keskustassa ei ollut yhtään vaalitelttaa, joten tuli kahviton reissu. Lemmy oli tälläkin retkellä melkoisessa valmiustilassa ja parasta pojan mielestä olikin pieni pyrähdys kirkkopuistoon, jossa sai haistella mielinmäärin ja merkkailla kaikki mahdolliset roskapöntöt. Pyörälliset, perässä vedettävät matkalaukut ovat yhä kamalinta ja nyt uutena uhkana ovat tulleet rollaattorit! Niitä paetaan niin pitkälle kun vain hihna antaa periksi. Tällä kertaa "leikin" näyteikkunashoppailijaa, eli tarkoituksella pysähtelin ikkunoiden eteen toviksi ja pakotin Lemmynkin hidastamaan tahtiaan. Kyllä me opitaan ja totutaan tähän uuteenkin ympäristöön koko ajan, olen tosi ylpeä karvakorvasta!!!

Olimme nyt maanantaina toisen kerran Spanieli-kerhon agilityn alkeita opettelemassa. Meillä oli aika laiha tulos: alku meni taas Lemmyllä paniikissa ja kontaktin saaminen ei onnistunut - nyt ei edes lelulla. Tytötkään eivät nyt kiinnostaneet, vaan viereisen kentän esteiden kolinat ja isojen koirien möreät haukunnat olivat lähes liikaa. Muut harjoittelivat jo puomille nousemista, mutta koska Lemmy oli niin pelokas, niin kouluttaja kielsi meitä edes kokeilemasta tätä. Aloittelimme siis tosi hissukseen: nostin Lemmyn napaani ulottuvalle pöydälle/tasolle, palkitsin ja nostin pojan maahan. Toistimme tätä hetken ja sitten jatkoimme: nostin Lemmyn taas pöydälle, palkitsin ja Lemmy sai itse hypätä pois tasolta.

Itseksemme harjoittelimme taas puomilla kävelyä sen ollessa tukevasti maassa: Lemmyä pelotti ihan kamalasti kun puomi heilui ja kolahteli. Sinnikkään yrityksen kautta onnistuimme kuin onnistuimmekin pari kertaa kävelemään puomin päästä päähän makkara houkuttimena ja sitten taas leikittiin!

TOKOmaista maassa odottamistakin päästiin hiukan harjoittelemaan, mistä olinkin haaveillut. Meni tosi hyvin kun jätimme harjoituksen ihan tunnin loppuun - Lemmyn huomiota eivät enää häirinneet mitkään kolinat tai haukkumiset.

Seuraavalla kerralla on luvassa taas hyppyjä, joten me odotellaan taas innolla uutta kertaa!!!


Ai niin: tomatit ja avomaakurkkujen siemenet istutettu!!!!

Miksei ne tee lumesta niitä agility-esteitä - ei haittaa korkeus, mutta ne kolinat : NO!!!

lauantai 9. huhtikuuta 2011

9/4/2011: Toko-tunti 6

Voi hurja, nyt ollaan jo taas yli puolenvälin tällä TOKO-kurssilla. Pelkään vähän, että minusta on tainnut tulla kurssi-riippuvainen, mutta onneksi niin on käynyt Lemmyllekin - koira tärisee innosta kun kaarramme koulunpihaan.

TOKO-tunti ei mennyt taaskaan ihan putkeen - Lemmy kärsii koulutusväsymyksestä. Viime viikko oli niin hektinen, että keskiviikkoisella tunnilla väsymys voitti karvakorvan jo ennen tunnin loppumista. Koira unohti jo mitä sivulletulo tarkoittaa ja tarjoili kaikkea muuta kontaktista maahanmenoon. Onneksi kouluttaja huomasi tämän ja antoi ohjeeksi, että tekisimme lopputunnin jotakin helppoa kuten kontaktia. Nyt vietämmekin Lemmyn kanssa lepoviikonlopun treenaamisesta - hiukka ehkä otamme maanantaita varten kontaktiharjoitusta eli edellisessä kirjoituksessa mainitsemastani "nenu kämmeneen tai pakkasrasian kanteen".

Keskiviikkoiset harjoitukset meni näin:

1) Luoksepäästävyys: kouluttajan Lemmy päästi luokseen hyvin, mutta harjoittelija, joka taas "parkkeerasi" noin metrin päähän koirasta (kontaktia ottamatta) pelotti niin vietävästi - mentiin taas paniikin puolelle. Kouluttaja palasi Lemmy luo ja karvakasa rauhoittui taas. Tätä päästiin onneksi jo tänään aamulenkillä harjoittelemaan kun Bordercollie-rouva Sissi tuli meitä vastaan isäntänsä kanssa: Lemmy uskalsi kuin uskalsikin ottaa nakkia sedän kädestä ja me kehuttiin poikaa VUOLAASTI!!! Palkkiokin oli mitä parhain, eli lisää höntsäystä Sissin kanssa

2) Seuraaminen ja täyskäännös: viiden askeleen pätkissä, välillä tauko ja hallin päässä täyskäännös, paluu samoin viiden askeleen pätkissä ja paluu aloitusasentoon. Meillä meni ihan hyvin - ainakaan kouluttaja ei antanut negatiivista palautetta. Oli tosi mukavaa päästä taas tekemään tälläistä vähän pitempää ja vaihtelevampaa harjoitusta.

3) Seuraaminen ja käännös vasempaan: emäntä oli ihan pihalla!!! Ehdin harjoitella jo tovin ennen kouluttajan tuloa ja ilmeisesti en taaskaan ollut kuunnellut ohjeita kunnolla, koska olin ehtinyt heittää Lemmyn kanssa jo kahdeksikkoa (eli käännöksiä sekä oikealle ja vasemmalle). Lemmyhän olisi kyllä tehnyt nämä vasemmalle käännöksetkin, mutta minä olin ihan hukassa!!! Sain ohjeeksi ohjata Lemmyä samanlailla kuin sivulletuloa alkuun harjoiteltaessa, eli suuri kaari namikädellä koiraa ohjaten, jotta käännös onnistuisi - ei mennyt emännältä tämä putkeen...Tuossa virheellisessä kahdeksikon tekemisessä minä Lemmyn ilmeisesti sitten väsytinkin : ( ... siinä meillä oli melkoinen vauhti päällä...

4) Odottaminen: Lemmy oli tosi väsyksissä ja vaklaili taas tuttuun tapaansa muita koiria, joten seisoin Lemmystä vain metrin päässä ja palkitsin tosi tiheään - harmitti, kun jouduin koko ajan pitämään jonkinlaista mekkalaa, jotta sain pidettyä koiran kontaktin itsessäni eli jouduin häiritsemään samalla muitakin treenaajia...

5) Läksyjä: seuraamisen harjoittelu ilman naksuja - aloitetaan yhdellä askeleella: koiralle näytetään namia ja se laitetaan suurieleisesti taskuun - otetaan askel ja jos koira seuraa niin palkitseminen heti. Kun tämä sujuu, niin jatketaan parilla askeleella ja niin edelleen...

Nyt nautitaan viikonlopusta ja maanantaina jatketaan agilityn parissa.

Patrick McDonnell: KAMUT - sarjakuvaa lainaten

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

6/4/2011: Agilityn alkeita 1

Jee, Jee! Maanantaina oltiin harjoittelemassa Lemmyn kanssa agilityn alkeita ensimmäisen kerran. Koirakkoja oli tosi paljon eli reilut kaksikymmentä, mutta harjoitushalli oli onneksi suuri. Alussa oli tietysti sitä normaalia alkuhässäkkää ja minä uskaltauduin heti kokeilemaan pujottelua - lelun kanssa mentiin ja hienosti kun ajattelee, että oli ensimmäinen kerta sekä koiralle, että emännälle.

Alkuun otimme helpompia harjoituksia, kuten luoksetuloa niin, että koira istutettiin oikealle omistajan viereen ja omistaja otti pari askelta eteenpäin ja lopulta sivulle ja kutsui koiran luokseen. Lemmy kyllä tuli luokse, mutta kontaktista ei ollut hajuakaan - vaklasi muita koiria ja keskittymiskyky oli taas karkuteillä: nakkinaksupotpuria ei yksinkertaisesti pystynyt edes maistamaan kun kaikkea muuta oli NIIN paljon.

Seuraavaksi otettiin kontaktia kävellen/juosten, eli liikkeessä koiran tuli keskittyä omistajaansa: no joo : )
Me käveltiin Lemmyn kanssa kenttää päästä päähän ja yritin epätoivoisesti saada Lemmyä keskittymään, mutta ei se onnistunut. Tämä oli meille siis liikaa vielä tässä vaiheessa. Kykimme siis kentän nurkissa mahdollisimman kaukana muista koirista ja katselimme sieltä toisten touhuja.

Harjoittelimme tovin myös jalkojen välistä pujottelua ja lelun kanssa, tämä meni meiltä hyvin.

Odotellessa omaa vuoroaan hyppyihin oli mahdollisuus käydä harjoittelemassa puomilla kävelyä, joka kylläkin oli asetettu suoraan maahan. Hyvin mentiin pari kertaa päästä päähän ja taas oli lelu meillä apuna. Lemmy vaklaili kyllä vuoroaan odottavia söpöjä spanieli-tyttöjä, mutta nätisti käveli suoraan puomia pitkin nykimättä minnekään. Välillä puomi kolahteli ja silloin oli pakko päästä karkuun puomin päältä.

Ensimmäisenä opeteltiin hyppyä aidan yli: tätähän me onneksi ollaan TOKOssa jo harjoiteltu. Ongelmaksi tuli kuitenkin se, että ohjaaja oli Lemmystä TOSI pelottava, varsinkin kun kehtasi ottaa vielä emännältä hihnankin käteensä. Tarkoitus oli, että ohjaaja pitää hihnasta kiinni ja minä mennen vastaanottamaan koiraa telineen toiselle puolelle, tästä pelosta johtuen me kuitenkin tehtiin Lemmyn kanssa niin, että juoksimme ja hyppäsimme yhdessä esteen yli. Palkitsin Lemmyn vuolaasti joka välissä lelulla leikkien.

Viimeisenä harjoittelimme tuplahyppyjä, eli ensimmäisenä oli muuri ja toisena aita. Nyt Lemmy uskalsi jo olla ohjaajan kanssa ja minä menin esteiden taakse kutsumaan Lemmyä - tämä toimi hyvin ja Lemmy tuli tosi lujaa - kylläkään ei minun luokseni, vaan kaartoi lopussa lähimmän nartun peffaa nuuskimaan... Palasimme siis taas tähän vanhaan hyvään keinoon, eli juoksimme ja hypimme yhdessä.

Vasemmalta: aita, pujottelukepit, tunneli, puomi ja muuri.
Ensimmäisten hyppytreenien ja väliaikaleikkimisten jälkeen kuin salaman iskusta Lemmy löysi taas emännän silmät, eli kontakti alkoi pelittää: JIHUU!!! Nakkinaksupotpuria maistui ja meiltä onnistui jo tuo ensimmäisinä harjoitteina ollut juokseminenkin kontaktilla. Voi minun pikku kultaa, emäntä loisti onnesta ♥

Viikonpäästä jatkuu. Kotitehtäväksi tuli harjoittaa koira koskemaan nenällään esim. pakkasrasian kantta pyynnöstä.

Meillehän tämäkin laji on uutta, joten löysin onneksi tuolta JATn sivulta esittelyn näistä tehtävistä esteistä:

http://www.jatti.fi/wb/pages/lajiesittelyt/agilityesteet.php

Täytyy sanoa, että vaikka me ei yhtäkään harjoitusta päästäisi puhtaasti läpi, niin Lemmylle tämä on kultaakin arvokkaampaa kokemusta: paljon koiria, outo halli ja paljon outoja kolinoita ja muita ääniä - mitä parhainta siedätyshoitoa aralle "maalaiskoiralle".  Ensi kerralla, jos vain vähänkin Lemmy pystyy keskittymään, käytämme tilannetta hyväksi ja harjoittelemme makuulla odottamista - mikä täydellinen paikka näillekin harjoituksille!!!

Nyt odotellaan maanantaita, mutta sitä ennen - tänä iltana mennään kouluun TOKOilemaan...

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

3/4/2011: Tokoilua Pumien kanssa

Ollaan juuri kotiuduttu toisesta PUMI-tapaamisesta ja jatkettiin samaan malliin kuin viimeksi, eli TOKOilun alkeita. Eivät auttaneet emännän taskulliset huumorintajua eikä ensiluokkainen koulutusnamipotpuri naksuista ja nakeista: mikään ei oikein onnistunut - Lemmy ei yksinkertaisesti jaksanut keskittyä edes kontaktin ottamiseen.

Odottamisetkin oli meillä istuviltaan, kun muut tekivät sen makuulla ja minä olin polvillani Lemmyn edessä 50 sentin päässä koiran kasvoista ja kourat nakkia täynnä ja yritin saada Lemmyn keskittymään minuun edes hetkeksi, mutta ei, ja kun ei, niin sitten ei...

Pari asiaa meni vähän edes sinne päin:
* luoksepäästävyys, eli Lemmy antoi kouluttajan kiltisti antaa koskea ja tuntui, että se jopa rauhotti poikaa.
* luoksetulo, eli Lemmy kuulema iloisesti viipelti luokseni hallin toiselta laidalta, mutta siinä vaiheessa kun minä käännyin oli Lemmy jo menossa Essi-neidin luokse nuuskuttelemaan.

Valitettavasti minun huumorintajuni ei riittänyt kantamaan tätä iltaa : (
Pari ylimääräistä sanaa vaihdoin kouluttajan kanssa ja hän yritti lohdutella, että Lemmyn ikä tekee nyt tepposia - parasta mitä Lemmylle voi nyt tarjota on juuri tälläiset uudet tilanteet, missä keskittymiskyky joutuu koetukselle... Tämä ei tee hyvää emännälle - illalla täytyy taskulampun valossa käydä laskemassa taas uudet harmaat hiukset, mutta näillä meidän nyt on mentävä!

Huomenna meillä alkaa se agilityyn tutustuminen Spanielikerholaisten kanssa - luulen, että meillä menee Lemmyn kanssa taas istuskeluksi ja kontakti-harjoituksiksi. Koirakot ovat taas täysin uusia ja varmaan joukkoon mahtuu pari IHANAA spanielineitoa, jotka Lemmyn on ihan pakko yrittää hurmata espanjalais-suomalaisella "hillityllä" charmillaan...Onneksi isäntä lupasi lähteä tänne mukaan, joten hän saa sitten kertoa minulle mitä muut tekivät...

ViliVilperi ja emännän hanska...

3/4/2011: Toko-tunti 5

Ei, ei, ei - puutarha-asiat eivät ole vieneet täysin mukanaan: keskiviikkona oli meidän 4. tunti alkeiskurssilla ja näin meni:

Odottamista häiriöillä: eli oltiin kahdessa rivissä koirat peffat seinää vasten ja kouluttaja häiriköi omistajien takana. Voi, voi, meidän vilperiä kiinnosti kaikki muu kuin rauhassa makoilu : ) Kurkki minun ohitseni häiriköivää kouluttajaa ja muita koiria - jouduin palauttamaan 6 - 7 kertaa, eli oli enemmän palauttamista kuin odotusta. Tämä saadaan pulkkaan pelkästään harjoittelemalla, joten laiskan läksyjä on...
Luoksepäästävyys ja extrana harjoittelija, joka tuli noin metrin päähän koskematta koiraan: tosi kauniisti Lemmy antoi kouluttajan katsoa hampaita, mutta "uhkaava" harjoittelija oli ihan liikaa - Lemmy haukkui henkensä edestä ja piiloutui parhaansa mukaan jalkojeni taakse. Minä yritin olla topakkana ja vaatia istumista, mutta koira oli niin paniikissa, ettei edes kuullut mitä sanoin. Voi Lemmy! Tämä oli ensimmäinen tälläinen harjoitus meille, joten en osannut lainkaan varautua näin voimakkaaseen reaktioon. Tähänkin taitaa purra vain se harjoitus. En ole koskaan päästänyt vieraita ihmisiä koskemaan tai edes lähestymään Lemmyä, mutta nyt varmaan täytyy tarttua oljenkorsiin ja alkaa pyytää puolituttuja käymään Lemmyn luona "hallitusti". Isännälle jo puhuinkin, että viimeinen keino sitten on mennä työpaikkani pihaan seisoskelemaan ja pyytää kaikkia kotiin lähteviä käymään Lemmyn luona - tämä on sitten niitä viimeisiä keinoja, mutta katsotaan... Jos aloittaisi vähä vähältä nämä "siedätyshoidot".
Hyppyjä omaan tahtiin ilman ohjaajan avustusta: tehtiin kolme hyppyä ja esteen korkeus oli nyt JO 3 lautaa, ennen olemme tehneet vain yhdellä. Tosi hyvin meni. Lemmy ei tahtonut malttaa odottaa hyppy-käskyä, mutta se nyt on pieni ongelma tässä vaiheessa.
Seuraamista + vasemmalle käännöksiä: emäntä töpeksi taas - käännökset liian nopealla vauhdilla, käännökseen otettiin yksi lisäaskel mukaan ja alkoi mennä paremmin. Isäntä kommentoi katsomosta, että hidastelin jo taas melkein liikaakin: Lemmyn pehva melkein taas ehti koskettaa maata käännöksessä.
Maahanmeno: tämä meille menee hyvin. Oltiin viimeisenä eli 5. koirakkona, jonka kouluttaja tarkisti. Lemmy oli jo tosi poikki kun kouluttaja ehti meidän luokse. Nyt saatiin lupa jo edetä seuraavaan vaiheeseen, eli kun Lemmy on maassa ja mutustelee palkkioraksuaan, minä voin tepastella paikallani ennen matkan jatkumista.

Paljon on parannettavaa ja tehtävää, mutta sen takiahan me ollaankin tuolla kurssilla mukana!

Ilalla meillä on taas PUMIt ry:n kuukausittainen tapaaminen paikallisen koirakoulun tiloissa ja luultavimmin harjoittelemme näitä perusTOKO-liikkeitä - Ihanaa!!! Lemmyllekin on varattu jo kasa makkaranpaloja ja emännälle taskullinen huumorintajua illaksi: ihanat Pumi-tytöt tulevat satavarmasti sekoittamaan pojan pään ♥♥♥ Eli hyvää harjoitusta luvassa.
 

Emännän ohi kuikuilua tarvitaan ihan arkielämässäkin, ei pelkästään odottamisen harjoittelemisessa.

lauantai 2. huhtikuuta 2011

2/4/2011: Piha ja Parveke messuilla

Kävinpä sitten kääntymässä messuilla kannustimena Puutarhaseuran osaston bongaaminen. Paljon oli väkeä, nutta hieman olin pettynyt ajankohtaa, koska luonnollisesti myynnissä oli ainoastaan orvokkiamppeleita ja pelargonioiden pistokkaita.

Seuran osasto oli hieno! Pääsin nappamaan pari kuvaakin.




Vilskettä ja viliinä riitti eli tietotaito vaihtoi omistajaa...

Torstai-iltana olin kuuntelemassa luentoa puutarhan sisustamisesta paikallisella puutarhalla. Olin siis hyvin valveutuneessa tilassa tänne tullessani - Voi, täältä messuilta olisi saanut vaikka mitä mukavia pihan mausteita mukaansa kun olisi ollut mukana VISA  ja peräkärry - kumpaakaan ei ollut, joten minun on nyt tyytyminen näihin kuviin...

Torstai-illan luennoija antoi vinkin, että joku rouva oli ostanut tälläisen metallisen huvimajan ja istuttanut sen keskelle koristeomenapuun - tarkoituksena puun kasvettua laittaa se "ryömimään" metallisia kiskoja pitkin...

Tästä portista olisi ihana kutsua vieraat sisään omaan puutarhaan ♥

Urbaaniin lekotteluun

Hillittyä ja kaunista - ei siis meidän pihaan sopivaa...

Yhdet tälläiset, kiitos!

Ja sitten vielä nämä...

Jotain ihanan itämaista tässä asetelmassa...

Huomaathan, että klikkaamalla valokuvaa saat sen auki isompaan ikkunaan.