sunnuntai 23. elokuuta 2020

Voihan korona - ja muuttuneita suunnitelmia

 No Moi! 

- pitkästä aikaa...

Tämä se on ollut outo vuosi, mutta vielä täällä porskutellaan ja onneksi yhä ihan parhaassa seurassa


Vuosi lähti käyntiin suurin suunnitelmin, mutta kuikas sitten kävikään:

valmennukset muuttuivat yksin treenaamiseen sekä kotona, että hallilla & Ilon ja minun rallytokon jatkokurssi piti laittaa jäihin.

Ilon kanssa saatiin hienosti eteenpäin axaa ihan omatoimisestikin: paljon malttiharjoitteita ja putken opettelua.

Hissun kanssa rallyn omatreenit eivät oikein onnistuneet: hiottiin taas sitä seisomista monta kuukautta etenemättä ja nyt kun ollaan taas päästy valmennuksiin kaveri on oppinut käskyttämään minua radalla niin, että perrohanskat ovat olleet tilauksessa jo pari kertaa. Mutta oikeasti: vika on minussa - käskyt myöhässä sekä rallyssa, että axassa, joten haukkua riittää. 

Lemmyn ja muun lauman kanssa ollaan noseteltu hartaasti kotipihassa ja välillä jalkauduttu myös kotipihan ulkopuolelle. Lemmyllä ja minulla on ollut myös onni päästä tuurailemaan nyt kesän aikana nosevalkoissa - on ollut ihanaa!

Piha on muuten onneksi toiminut mitä parhaimpana koirapuistona ja kaverit ovat päässeet juoksenelemaan siellä onnesta soikeana myös ihan arkipäivinä minun siirryttyä etätöihin maaliskuussa. 

Heinäkuussa ennen loman alkamista vietinkin etätiimini kanssa virkistäytymispäivää 😁




Kesä on onneksi ollut aivan mahtava kelien suhteen:

Metsälenkit ovat olleet pääasiassa mitä mainioimpia - varsinkin kesäkuun koetettua meidänkin metsät hiljenivät selvästi koronalenkkeilijöistä ja päästiin taas normaalirytmiin kulkemisessa eli ihan keskenämme olemme saaneet kulkea...

Välillä olen ottanut taas kameran mukaan lenkeille ja ihan vartavasten kuvaillut kavereita ennakkosuunnitelman mukaisissa paikoissa:


Viime viikolla käytiin Ilon kanssa joukkotarkissa ja nyt odotetaan jännällä tuloksia. On se kyllä outo paikka jättää kultansa vieraiden tätien hoiviin jo parkkipaikalla eläinlääkäriasemallekin vietäessä, mutta hienosti Ilo lähti vieraan tädin matkaan ja minä lähdin nieleskellen kahville 😑

Korona on ja elämä on - näillä mennään nyt eteenpäin, mutta onneksi kotona on hyvä olla

 Mutta palataan taas asiaan, MOI!!!

keskiviikko 1. tammikuuta 2020

1/1/2020: Ihanaa Uutukaista Vuotta 2020!

No moi!

Ihanaa Uutukaista Vuotta 2020


Minä laitoin pojat oikein juhlatamineisiin tätä uutta vuotta varten: sen verran kuitenkin piti juhlistaa pyöreän vuoden alkamista.

Meillä takana mitä helpoin uusi vuosi rakettien suhteen - aivan mahtavaa!
Lauman kanssa käytiin aamulenkki heti yhdeksän jälkeen ja vielä Lemmyn kanssa kahdestaan jälkihihnalla lähempänä neljää. Hissu ja Ilo saivat rellestää pihassa ihan sinne lähemmäs kuutta, kunnes otin heidät sisään "turvaan".
Lemmyn kanssa taas mielenkiintoinen lenkki: jälkihinkselit ja jälkiliina olivat ihan selvästi Lemmylle merkki, että jäljelle ollaan menossa. Ensimmäiset sata metriä vei meidän letkaa häntä ylpeästi koholla ja välillä katseli innoissaan minua, että joko se kohta emäntä kertoo mistä lähteä etsimään. Emäntä kun näytti olevan rikki, niin jätkä päätti ihan itse etsiä jäljestettävän - jäljestä päätellen koirakaverin, koska jälki vei sen verran matalien kuusenoksien alta, että joko jäljestettävä oli tosiaan joku nelijalkainen tai kaksi jalkainen juhlija, jonka jalat olivat jo tässä vaiheessa pettäneet 😁

Ilta vietettiin verhot kiinni ja television volumi sen verran isolla, että Lemmy ei jäänyt kertaakaan ihmettelemään pauketta. Hötkyilemättömät veljet auttoivat asiaa: Hissu veteli siteitä jo siitä kuudesta lähtien ja Ilo houkutteli Lemmyn jopa luun syöntiin ja leikkiin. Puoli kahdelta alkoivat minun silmäni jo sen verran lerputtaa, että ehdotin isännälle, josko yritettäisiin käydä nyt jo iltapissillä. Paukkuja kuului vielä jonkun verran ja Lemmy oli sitä mieltä, että tässä metelissä ei voi tarpeitaan tehdä, mutta ei onneksi panikoinut lainkaan. Hissu ja Ilo kävivät pikaiset pissit pihassa ja sitten me kyllä vetäydyttiin jo yöpuulle. Suunnitelmana oli, että neljän - viiden välillä kävisin Lemmyn kanssa vielä pissillä, mutta kyllä se valitettavasti kahdeksan oli kun heräsin ja kaikki karvakaverit nukkuivat vielä tyytyväisneä. Lemmyn pissiväli venyi peräti 14 tuntiin!

Tänään ollaan metsäilty heti aamusta saakka - ennen kymmentä vielä paukkuja kuului, mutta Lemmy ei ollut onneksi moksiskaan.

Mutta ei muuta kuin häntä pystyyn ja kohti alkavan vuoden kujeita.

Tsau!!!