sunnuntai 31. elokuuta 2014

31/8/2014: Elukan elämää eli Lemmyn sunnuntai

Iltaa, iltaa!

Pikaisesti piti tulla ihan käymään ja kertomaan pari juttua elukan elämästä nimeltä Lemmy.




































Eilinen päivä meni metsälenkkien, agi- ja jälkitreenien merkeissä ja tänään ollaankin sitten vain kotoiltu.

Kotoilu ei onneksi ole koskaan tylsää, kun voi seurata Lemmyn ja pikkuveikka Hissun edesottamuksia.
Niin meillä kuin teilläkin on koti täynnä elukoita - joskus se vaan tuppaa unohtumaan.
Me elukat, jotka itseämme ihmislajiksi kutsumme olemme täyttäneet elämämme jos jonkinlaisilla turhanpäiväisyyksillä, vaikka väittäisin, että niin me ihmiset kuin muutkin elukat olemme onnellisimpia kun on masu täynnä, minnekään ei satu ja on mukavaa omanlaista seuraa völjyssä... Jotakin eroavaisuuksia kuitenkin meillä ja koiralajilla on - sen taas tänään huomasin istuessani työhuoneen sohvalla neulomassa ja koirapoikien köllötellessä vieressäni. Lemmyllä oli meneillään sukukalleuksien hyvin tarkka pesuoperaatio, mutta koska pikkuveikka Hissukin halusi tarkastaa isoveikan vehkeet, Lemmy herrasmiesmäisesti keskeytti pesupuuhansa siksi aikaa, että Hissu sai todettua läheisellä hajukontaktilla, että totta tosiaan - aika puhtaalta jo näyttää. Sitten Lemmy häiriintymättä jatkoi puhdistusoperaatiotaan. ONNEKSI joissakin asioissa kuitenkin koira-elukoilla ja ihmis-elukoilla on eroavaisuuksia yksityisyyden rajoissa ☺

Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi tänään leivoskella koirapojille liha-tonnikalapyöryköitäkin treeninameiksi. Lemmy istui uskollisesti koko leivontasession ajan eli parikymmentä minuuttia vierelläni keittiössä ja tarkkaan seurasi, että kaikki ainekset muistettiin pyörykkätaikinaan laittaa. Kaksi pellillistä saatiin herkkuja aikaiseksi...




































ja maltettiin vetäytyä päiväunosille odottelemaan pyöryköiden nousemista ja isännän paistotoimenpiteitä.
Jossakin välissä isäntä oli kadonnut takapihalle otettuaan paistuneet pyörykät uunista jäähtymään ja siinä vaiheessa Lemmylle tuli kova hätä: emäntää käytiin vaativasti herättelemässä märällä ja kylmällä nenällä tökkien. Kun laiska-emäntä ei oikein tahtonut vasta herättyään tajuta, että mistä oli kyse, Lemmy aina välillä karautti juosten keittiöön ja sitten takaisin itkuisena kuin minulle sanoen, että NYT NE ON VALMIIT! Emäntä kun ei vieläkään reagoinut sama toistui: kaulapannan kolina kaikkosi työhuoneesta keittiöön ja takaisin ja minua katseltiin korvat päätämyöten itkien, että on se nyt kumma ettei tajuta - PYÖRYKÄT ON VALMIIT! Pyöryköiden vähän viilennyttyä Lemmy sitten sai pari pyörykkää maistiaisiksi ja sitten maltettiinkin taas mennä takaisin nukkumaan: päivän työt tehty!

ONNEKSI minä en enää muista miten tylsää elämä oli ennen Lemmyä! Voisin vannoa, että menneiden reilun neljän vuoden aikana minulle on ilmaantunut hymykuopat ja naurunrypyt silmäkulmiin - ja kaikki vain sen ansiosta, että voin jakaa elämäni ja kotini kahden elukan kanssa ♥

Iloista arkea!

lauantai 30. elokuuta 2014

30/8/2014: Hiski eli Hissumus Maximus

No huomenta!

Ihanaa lauantaista aamua vietetty = ollaan palattu normaaliin päivärytmiin ja vastaanotettu ilolla syksy.

Mikäs tässä on taas ollessa: Aurinko naureskelee taivaalla Ilmatieteenlaitoksen ennusteille, jotka ovat lupailleet pilvistä päivää. Lämpöä kymmenisen astetta. Kaksi ihanaa koirapoikaa ja emännällä UUDET kumisaappaat, joilla kelpaa taas käydä lätäköissä hyppimässä. Ensimmäinen työviikko takana ja ollaan hengissä! Takana ihana metsälenkki ja aamukahvit tulella.

Niinhän siinä sitten kävi, että minun pikkuinen Hissu kullannuppuni tarkistusmittauksessa osoittautui maxi-koiraksi. Aiemmin keväällä mittäsin pojat ja sain Hissulle säkäkorkeutta 42,6 ja Lemmylle 47. Hyppytekniikkatreeneissä sain onneksi treenikaverilta apuja miten ja mistä kohdasta koira kannattaa mitata ja tarkastusmittauksessa Hissu kellotti 46 senttiä. Tiistaina ollaan menossa taas Muuramelaisten kanssa treenaamaan ja toiveissa on, että sillä reissulla Hissu (ja toivon mukaan Lemmykin) mitataan nyt ihan virallisella mitalla.

Viikkotreeneissä ja viikkoradan opiskelussa ollaan hypitty vielä mini- ja medikorkeuksista. Omissa agitreeneissä olen jo nostellut hyppykorkeutta 50 - 55 senttiin - rimat eivät ole tippuneet, mutta kun nostan renkaan oikealle korkeudelle se alkuun "halkaistiin" eli hypyt eivät yltäneet niin korkealle. Hypyn ja renkaan yhdistäessäni on Hissu päättänyt, että rengas suoritetaan suloisesti renkaan ja renkaan kehikon välistä pujahtaen. Minä puistelen päätäni ja Hissu katselee söpösilmillään ihmetellen, että miksi se pallo ei nyt lennä? Rakensimpa sitten vähän pidemmän pätkän parista hypystä, renkaasta ja putkesta - ihanaa, pari kertaa onnistuttiin. Vielä pitää treenata, mutta onneksi Hissu näyttää olevan niin innoissaan radan tekemisestä, että silloin ei ehditäkään suloilla, vaan ihan oikeasti hypätään renkaan läpi ☺

Viettäkäähän mukava päivä!
Tämä emäntä suuntaa nyt aamukahville ja suunnittelemaan tämän päivän koiruuksia!

Maximaalista söpöyttä, könästystä ja säkäkorkeutta...



maanantai 18. elokuuta 2014

18/8/2014: Agitreenejä kera saksalaisen ja niiston

No hups heijakkaa - taas meni kolme viikkoa kesälomaa ja onnistuin olemaan käymättä täällä...

Helteitä riitti ihan viime viikkoon saakka ja en saanut oikein inspistä tulla tännekään valittamaan jo tylsiksi muuttuneita päiviä, jotka täyttyivät kotoilusta 90 prosenttisesti. Sukkaa pukkasi ihan mukavasti, mutta uskon näkeväni koirapoikien kaihoisista katseista painajaisia vielä seuraavan talvenkin. Kiltisti pojat kuumimman jakson päivästä jaksoivat makoilla, vaikkakin joka kerta minun noustuani ylös sohvalta poikien katseet kirkastuivat, joko nyt jotain alettaisiin hommata? Uskollisesti aamu- ja päivälenkit kierrettiin korttelia, raksupallot olivat päivittäisessä käytössä ja vasta illan vähän viilentyessä pääsimme vaeltelemaan metsään.

Joitakin päiviä oltiin reissussa koko perheen voimin - en voinut kuin kiitellä tekniikan kehitystä eli auton ilmastointia. Kukaan meistä ei läähättänyt ja taukopaikatkin valitsimme mahdollisimman viileistä kohteista...



Joinakin päivinä uhmattiin Hissun kanssa kuumuutta ja käytiin pikaisesti jalkapatikalla hallilla treenaamassa, mutta ihan hullun hommaahan se oli, kun lämpömittari kuumotti 27 astetta varjossa. Keskiviikkosten valkkaritreenien lisäksi kävimme jo päivällä itseksemme treenaamassa illan rataa ja minä revin hiuksiani hohhaillen. Kaikki kuitenkin aina aukeni varsinaisissa illan treeneissä ja minä saatoin vain huokailla, että kyllä se Hissu osaa ja miten sitä itse ei hokaa ihan selviä ohjauksia... Valkkari ja omatoimisten treenien lisäksi ehdittiin käydä korkkaamassa parit möllikäisetkin, mutta palataan niihin joskus muulloin. Ihan lyhykäisesti kommentoin, että hengissä ollaan ☺

Loppuviikosta ja viikonloppuna onneksi on jo ollut normaalia kesäkeliä ja olemme päässeet Lemmyn kanssa vihdoin ja viimein tekemään jälkeäkin. Lauantaina tein taas Lemmylle reippaan 20 minuutin jäljen ja jäin kökkimään keskelle metsää jäjen "loppusaaliiksi". Lemmy teki taas hienoa työtä ja näytti hyvin närkästyneeltä kun hokasi minut jäljen päästä - mieluisempi palkka ilmeisesti olisi ollut kalkkuna kuin tylsä emäntä. Nyt pidetään vain varpaitakin pystyssä ja toivotaan, että päästäisiin vielä tänä syksynä treenaamaan ihan ohjatustikin pari tuntia.

Tänään aamusta tallusteltiin koirapoikien kanssa hallille pienessä tihkusateessa - eipä paljoa haitannut, kun saatiin nautiskella kuitenkin normikesän lämmöstä + 19 astetta ja asfaltilla talsiminenkaan ei koirapoikien tassuja taatusti kuumottanut.
Minä ja Hissu kärsitään nyt runsaudenpulasta...
* Kävin kuuntelemassa hyppytekniikka luennon ja ehdimme käydä jo yhdellä hyppytekniikkatunnillakin, mutta vielä kertaakaan emme ole päässeet itse tekemään harjoitteita - plääh!
* Kauko-putket mättää: Hissu ei ohjaudu putkeen itsenäisesti (paitsi kisoissa) vaan minun täytyy saatella poika putken suulle noin puolen tai kokonaisen metrin päähän.
* Keinu pelottaa minua - ollaan jääty junnaamaan siihen, että hidastan kädellä keinun putoamista - harjoitellaan ainoastaan yksittäistä keinua.
* Niistoistani jää aina pois Hissun ohjaaminen kädellä hypyn taakse.
* Saksalainen sujuu, mutta ei olla muistettu harjoitella sitäkään moneen viikkoon.
* Kontaktit valuu - Hissu on niin innoissaan, että ei malta jäädä puomille tai A-esteelle odottelemaan ennen kuin annan luvan matkan jatkumiselle. Kontaktit onnistuu kisoissa, mutta omissa treeneissä malttamattomuutta on ihan liikaa.
Tänään palattiin Hissun kanssa ihan perusteisiin: putkeen ohjaamisia mahdollisimman kaukaa - kuutisen toistoa ja raksupalkka: onnistuu! Keinua: istuin taas viitisen minuuttia lattialla keinun vieressä ja Hissu sai palkan aina tönäistyään keinun lattiaan tassullaan = viitisen toistoa keinua, joista kahdella viimeisellä kerralla en enää hidastanut keinun vauhtia yhtään = pallopalkka. HYVÄ HISSU!!! Pelkkiä niistoja ja saksalaisia parin hypyn voimin. Kontakteja A-esteellä.
Lemmyn kanssa tehtiin pelkästään keppejä, A-estettä, putkea ja pöytää. A-esteellä aloittelin ihan omaksi ilokseni Lemmyn toppaamista & kontaktin ottamista ennen seuraavalle esteelle syöksymistä. Kepeissä oli taas jo pikkuisen vauhtia, vaikka Lemmystä näkee, että tässä ahkeroidaankin vain ruuan eteen ei sen takia, että se olisi koirasta lainkaan hauskaa. Viimeiset A-esteet ja putket pallopalkalla - Lemmy keikisteli esteiden välissä ja rojahti onnellisena pallosuussa maahan - kaikkensa oli kulta antanut...
Kamat kassiin ja kotiin!
= Treeniaika 1 tunti

Viimeistä lomaviikkoa siis tässä jo elellään.
Yritetään vielä pari reissua heittää sekä nautiskella kiireettömistä aamuista ja pimenevistä illoista!

Palataan taas asiaan!