Meillä on ollut taas vipinää agi-rintamalla! Viime perjantaina ja eilen oltiin Hissun kanssa taas agilityn peruskurssilla ja paljon tuli uutta:
* puomi - eli se hirvitys mitä kauhistelin livenä siellä SM-kisoissakin. Hissua vähän jänskätti heiluva ja huojuva hökötys, mutta jo toisella kerralla innostus selätti pelon. Viimeiset kerrat mentiin sitten jo hölkällä ja häntä heiluen. Olin tosi ylpeä kaverista! Ohjaajakin kehui kovasti Hissua ja emäntä loisti ☺
* keinu - eli se toinen hirvitys, jota jo kerran treenattiin Eija-tädin kera omalla hallivuorolla ja joka alkoi jo heti alusta mennä vinoon: Hissu näytteli hampaita ja oli muutenkin sitä mieltä, että kuka koskee koiraan, saattaa joutua kokemaan hampaittenkin hipaisun. Varoittelin jo heti ekalla treenikerralla ohjaajaa, että meillä on tosi huono kokemus keinusta. Nyt kuitenkin kaikki meni mainiosti: keinua oli kuitenkin helpotettu niin, että keinun laskeutuva osa ei mennytkään suoraan maahan asti vaan heijasi alla olevaa metrin korkuista pöytää vasten. Tehtiin 2 kertaa 4 kerran treeniä ja tässäkin ensimmäisen epäröivän kerran jälkeen Hissu alkoi taas tykätä jutusta ja viimeinen kerta mentiin vauhdilla! Tosi hienoa.
Vanhojakin asioita treenailtiin: triplaesteitä, pujottelua ja hyppy-putki yhdistelmää.
Keskiviikkona päästiin taas koko perheen voimalla Muurameen henga-agittamaan.
Tein aina ensin Lemmyn kanssa ja sitten Hiskin. Isäntä toimi koiratolppana ja tiimin huoltajana.
Treenailtiin:
* triplahyppyjä + pussia: eli ensin kolme estettä ja sitten pussi.
Lemmylläkin oli taas iloa mukana! Esteet olivat tosi korkeita ja Lemmy miettikin hetken esteen takana mennäkö vai ei, mutta sitten mentiin ja lujaa. Pussiahan me ei Lemmyn kanssa ikinä ehditty oikein oppia, mutta nyt jo päästiin niin pitkälle, että koira menee pussiin ja minä raottelin pussin toista päätä ihan, ihan pikkaisen, jotta koira rohkaistui ja uskalsi juosta pussin läpi.
Hissun kanssa meni hienosti, tosin koira oli juoksemassa luokseni jokaisen esteen välissä, mutta sain ohjattua koiran kuitenkin hyvin seuraavalle esteelle. Hissun kanssakin oli pussilla käytössä pieni kurkistusaukko pussin suulla ja sillä me mainioisti saatiin pussikin tehtyä.
* pujottelu - tämähän on meille jo vanhaa tuttua. Lemmyn keskittymiskyky vähän oli hakoteillä, mutta saatiin tehtyä, vaikka vauhtia meillä ei ollutkaan - joku ihana tyttö oli taas ilmeisesti ollut tekemässä ennen meitä ja jokainen sentti pujottelukeppien välistä piti haistella tosi tarkkaan - onneksihan ihanainen tyttökin oli tehnyt saman pujottelun, joten haju johdatteli Lemmynkin tekemään radan oikein, vaikka emännän namit eivät tässä vaiheessa voineetkaan yhtään vähempää kiinnostaa ☺ Hissulla ja minulla alkaa jo olla vähän tekemisen makua - koira ilmiselvästi tajuaa mitä ollaan tekemässä ja ohjailee jo tosi hyvin itseään pujottelukeppien välitse. Nyt vain minun pitäisi saada enemmän itseluottamusta ja alkaa vähitellen karsia käsillä ohjailua ja luottaa pelkästään ääneeni.
Olipa tosi hieno treenailu viikko: kelit olivat mitä parhaimmat, lämpöä lähes tasaisesti +23, eli juomataukoja pidettiin runsaasti ja muutenkin kaikki tauot seisoskeltiin varjossa.
Ei voisi kesäiltoja paljon rattoisammin viettää - paitsi tietysti takapihalla loikoillen ☺
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti