lauantai 4. elokuuta 2012

4/8/2012: Kesän vika hengailu ja antibiotteja

No voi itku - tässä on pari viikkoa mennyt kuin vilauksessa! Edellisen kerran kirjoitellessani Lemmy loikoili jo kotona pallittomana, Lepmanin lauman kesäloma oli vasta alussa ja viimoisia henga-ageja odoteltiin...

Lemmy lokoilee edelleenkin kotosalla pallittomana ja pari päivää virtastakin on ollut ihan niin kuin ennen vanhaan. Kaikkihan ei kuitenkaan taaskaan mennyt ihan niin kuin Strömsössä, vaan jouduimme jo toissa torstaina käymään koiran kanssa taas lääkärissä: Lemmyn leikkuuhaavasta (vaikka olikin vain itikan mittainen) alkoi tihkuta verta... Meitillä olo oli taas kyllä niin kädetön kuin olla ja voi: vaikka tihkutus oli tosi pientä, minä yritin vakuutella itselleni, että näin pieneen tihkutteluun ei koira voi kuolla yhden yön aikana... Aamulla soitin heti kahdeksalta lääkäriasemalle ja sainkin ajan jo yhdeksi. Tosi pitkän ja hermostuneen aamupäivän mentyä pääsimme onneksi sinne lääkäriin ja niinhän siinä kävi, että Lemmy-kulta sain 10-päivän antibiottikuurin. Emäntä sai kunnon moitteet siitä, että kauluria ei oltu pidetty ja vaikka vannoin kautta kivien ja kantojen, että koira ei ole koskenut haavaan eikä ole tuntenut muutenkaan pienintäkään vetoa sitä kohtaan, lääkäri ei tuntunut minua uskovan vaan oli sitä mieltä, että koiran nuolemisen takia leikkaushaava oli tulehtunut. Allekirjoittanut poistui posket punottaen asemalta pilleripurkki taskussaan. Koska  kerta "opettaja" määrää, niin kotiin päästyämme laitoin koiralle kuuliaisesti kaulurin kaulaan - leikkasin siitä kylläkin kymmenisen senttiä pois, jotta koiran olo vähän helpottuisi: pahinta Lemmyllä tuntui olevan se, että se ei osannut mennä makuulle tötterön kanssa. Ja voi vinetto: koira piti kiltisti kauluria, mutta minun herätessäni seuraavana yönä puoli neljältä, reppana taas istuksi olohuoneen lattialla vaappuen puolelta toiselle.
Voi itku - ei siis muuta kuin pöksyt takaisin jalkaan!
Nyt onneksi antibiotit on syöty ja tämä ilta on jo vietetty pöksyttömänä. Huomenna pojat pääsevätkin sitten taas höntsäämään kahden viikon tauon jälkeen - saa nähdä millainen ilo siitä sitten seuraa...
Emäntä on nyt helpottunut ja hymyilee ☺

Toissa keskiviikkona käytiin tämän kesän viimeisessä henga-agissa Muuramessa. Lemmy odotteli isännän kanssa autossa ja minä pääsin taas Hissun kanssa tekemään pariin otteeseen pientä radan poikasta: putki, hyppy, hyppy, putki ja putki. Oli ihanaa!!! Emäntä sai heti läksyksi poistaa kaikki ylimääräiset "hyvä"- huudahduksen radan suorittamisen aikana ja viimeisellä kerralla ainoastaan yhden kerran suustani pääsi vahingossa innostunut HYVÄ-huuto, joten ilmeisesti se emäntäkin jotakin aina oppii. Viimeinen suorituskerta meni muutenkin tosi hyvin - jopa isäntä kehui, että suoritus oli jo näyttänyt ihan ammattimaiselta - emäntäkin oli saanut laittaa ihan juoksuksi! Lemmy oli seurannut autosta silmä tarkkana pikku-veikan suoritusta ja pientä itkuakin oli ollut havaittavissa - ihanaa intoa siis isoveikallakin riittäisi.
Ohjaaja lupaili vähän, että jos vain töiltään ehtii, järjestäisi mahdollisesti vielä kerran pari harjoituksia ennen talvea ja sehän meille kelpaisi!!!

Huomenna siis siirrymme taas arkeen, vaikka olenkin nauttinut SUUNNATTOMASTI Lemmyn saikkariaikana kummankin koiran kanssa erikseen tehdyistä lenkeistä. Lemmyn kanssa lenkit ovat tosiaan olleet tosi pieniä, mutta Hissun kanssa sitten olemmekin nauttineet sitä enemmän pitemmistä metsälenkeistä ja osittain myös jalkautumisesta kevyenliikenteen väylille: ihmisten ohitukset menevät mallikkaasti ja jo 90% muiden koirienkin ohittelusta menee paremmin kuin hyvin. Lemmyn saikkarissa oli siis ne hyvät ja huonot puolensa!

Ensi viikolla mennäänkin sitten Hissun kanssa niille ihan ensimmäisille torikahveille kahteen pekkaan!
Katsotaan miten käy!

Terkkuja!!!


Ei kommentteja: