Meillä on tanssahdeltu koko kesäkuu kaikin mahdollisin tavoin 💓
* Nautittu ihanista kesäisistä päivistä niin kotipihassa kuin metsälenkeilläkin...
Hissulta ei innostusta puutu ja nyt viikkoen edetessä meno on vain nopeutunut, kun olemme vähitellen edenneet jo koreografian harjoitteluun. Hissu on sopeutunut tähän vähän liiankin hyvin ja nyt jo ehditään haukkua ja hyppiä tanssiliikkeiden välissäkin.
Nämä kaksi viimeistä kurssiviikkoa olisivat olleet pyhitetty peruutusten opetteluille, kierimiselle ja ryömimiselle, mutta valitettavasti olemme jääneet jankkaamaan peruutuksia: mm. rallytokon peruutus minun vierelläni on kokenut kovia - olen yrittänyt opettaa Hissulle peruuttamisen aloittamisen kesken nopeamman kävelyn sillä seuraamuksella, että olen astunut kaverini tassuille yhden käden sormien verran ja nyt kaveri tietysti väistää minua mahdollisimman kauas eli harjoituksissa ollaan kyllä otettu takapakkia vaikka takapakitus ei konkreettisesti onnistukaan 😉
Varasin meille "kilpailevalta" seuralta halliakin viime maanantaille, jotta pääsisimme vieraaseen halliin treenaamaan sekä nosea, että koiratanssikuvioita. Hissu oli vain niin innossaan asiasta, että tanssiharjoittelu meni pelkäksi hyppimiseksi. Samoin minä olen vielä siinä pisteessä, että joudun katsomaan Hissua tanssahtelun aikana niin paljon, että oli mahdoton yrittää katsoa meidän liikkeitä peilistä sillä silmällä, että pitäisikö vain jatkaa harjoituksia vai parempi piiloutua peiton alle loppu kurssin ajaksi. Mutta eipä mitään - varailen hallia uudelleen ja toivottavasti paremmalla onnella.
* Rallytokossa Hissulla tahtoo mennä treenit enemmän tanssahtelevien pupuhyppyjen ja haukkumisen puolelle, kuin että keskityttäisiin tekemiseen. Vaikka rallytreenit kotona ovatkin jääneet nyt taka-alalle tanssahtelujen takia, niin Lemmy tuntuu oppivan liikkeet unissaan: jo tuossa aiemmin mainittu peruuttaminen minun sivullani menee täydellisesti ja uutena työalle otettu peruuttaminen edessäni menee hienosti - vielä yksi koiranmitta pituutta lisää, niin se on siinä!
* Nosevalkat jatkuvat nyt vielä heinäkuunkin: minua onnisti ja sain ostettua meille koko heinäkuun valkkasijaistuksen kerralla. Lemmy on tehnyt hienoa työtä ja mikä parasta, eilisen illankin treeneissä häntä heilui kaikki siirtymät etsintäalueelta toiselle ja valmentajankin käsi käytiin pussaamassa moneen kertaan kun oli niin nastaa!
Hissun kanssa käytiin korkkaamassa ihan ensimmäinen neljän osion nosemöllikäiskoe! Minulla oli ainoastaan yksi tavoite: oman hätäilyn minimointi ja zen-tilan saavuttaminen. Meillä meni ihan superisti: ulko- ja ajoneuvoetsintä täydellisesti, laatikoissa vasta kolmas merkkaus osui oikeaan ja sisäetsinnässä toinen.
Laatikoilla aloitettiin ja minun zen-tilani ei oikein vielä ottanut kukoistaakseen - hätäilin taas ihan liikaa ja panikoin, kun Hissu jätti osan laatikoista nuuskuttelematta kovan vauhtinsa takia. Viimeisellä osiolla eli sisäetsinnässä olin taas paniikissa ohjaamisen suhteen eli en osannut antaa kaverille työskentelyrauhaa. Meidän onneksemme tuomarina oli meidän valmentaja, joten hän antoi osion jälkeen arvokasta palautetta minulle siitä, miten olin taas painostanut Hissua liikaa sekä hillumalla liian lähellä koiraa etsintää tehdessä, että hokemalla paniikissa jatkuvasti "missä" - Hissu reppana ahdistui ja hätäpäissään teki väärän ilmaisun, jotta vapautuisi ahdistuksesta.
Mutta antaisin kyllä itselleni kouluarvosanan kahdeksan: kuukauden valmennukset takana ja minä olen jo kovasti oppinut antamaan rauhaa & tilaa kavereilleni etsinnän aikana ja tsuumailemaan tilanteita sillä silmällä, että kolmen ilmaisun jälkeen voin olla jo 99% varma löydöstä.
Paljon, paljon on vielä oppimista: meiltä puuttuu vieraassa ympäristössä vielä kokonaan ilmaisu katseella, joka kotipihassa toimii takuuvarmasti. Paljon ollaan kyllä opittukin: sekä Lemmy, että Hissu tietävät kyllä nyt jo tasan tarkkaan ja joka kerta mitä ollaan menossa tekemään, kun nosevalkat alkaa - hyvä me!
Mutta ei kai se auta: nyt vain vauhdilla kohti heinäkuuta!
Tsau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti