Herätty tasan kello kuusi kirpeään sunnuntaiseen pakkasaamuun. Olisihan tuota saattanut vielä nukkuakin, mutta ajattelin nousta ja hyödyntää hiljaisen sunnuntaisen aamun koirapoikien kanssa telmimiseen: pieni metsälenkki ja älytöntä kepin heittelyä kohmeisella "Lemmy-stadionilla". Ihanaa - saatiinkin tehdä lenkki taas ihan keskenämme ja pakkanen oli kovettanut kentän soran niin, ettei ylimääräisiä tassupesuja tarvittu - emäntä kiittää...
Lemmylläkin on taas kevättä rinnassa ja virtaa on vaikka muille jakaa. Uutena piristyksenä ukkeli on keksinyt ottaa kunnon pentukiepit aina aamulenkiltä kotipihaan kaarrettaessa eli juosta täysillä edes takaisin meidän tontin kaltevaa itäreunaa ja luikahtaen aina välillä ruusupuskien läpi talomme päätyyn (vielä ollaan onneksi selvitty ilman ruusunpiikkien nyppimistä turkista). Hissukin yrittää parhaansa mukaan pysyä mukana, mutta ainakin toistaiseksi isoveljen vauhti on ollut vähän liian kovaa ja ruusupuskat onneksi Hissu jättää suosiolla väliin.
Minulla alkoi - jostain kumman syystä - pukata syksyisillä metsälenkeillä esiin oikeassa otsalohkossa asuva alter egoni eli Kuopiolainen kyläpoliisi... Olen huomannut yhä useammin juttelevani koirapojille savoksi ja rauhoittelevani koirapoikia kuin juoppoputkaan vietäviä asiakkaita... Joo, tiedän - katsottu liikaa Poliisit-sarjaa.
Voan eipä nuo koirapojat ole pahallakkaan katsonna, vaikka entisestään rauhoittunut emäntä savvoa huonosti veäntää ja haastelloo käet vyötäisillä, että " ei myö taieta tuolta mihinkään peästä", "voan yritäppä nyt Lemmy vähän rauhottua" tai " ootellaampa nyt myö vähä aikaa, niin sitten peästään jatkamaan matkoa"... Mietin vain, että pitäisiköhän sitä yrittää nyt alkaa haastella noille koirapojille savoksi myös näissä kinkkisissä ohitustilanteissa? Löytyisiköhän se lisäannos rauhallisuutta ja päättäväisyyttä pelkästään murretta vaihtamalla - se jää nähtäväksi!
Punkkikausikin on sitten taas virallisesti avattu. Jo viikolla isäntä kaivoi pari Lemmyyn tekertunutta punkkia irti ja nyt viimeisenä kolmena iltana ollaan nappailtu vuoronperään Hissun turkista käveleviä otuksia. Minua on joka kevät arveluttanut noiden myrkkyjen laittaminen Lemmylle ja varsinkin nyt kun on kaksi toisissaan kyöhnäävää karviaista, tuntuu lähes mahdottomalta onnistua aineen laittamisessa niin, ettei toinen ole jo haistelemassa toisen niskavilloja ja lipaisemassa outoa hajunlähdettä.
Saapa nähdän olenko juuri tuhlannut 30 euroa turhuuteen ☻Näin mainoksen Fixodia Zx-tuotteesta, jonka luvataan vähentävän huomattavasti punkkien tarttumista. Tuotetta sai sekä jauheena, että tabletteina. Esitteessä sanotaan, että tuote VÄHENTÄÄ, ei siis edes lupaa, että yhtään punkkiaista ei koiraan tarttuisi. Noita kovempia litkujakin käytettäissä Lemmystä on aina kuitenkin pari punkkiaista löytynyt, joten jo noiden punkkiaisten väheneminen ilostuttaisi. Eilen annoin ruuan seassa ensimmäisen satsin ja täysi teho pitäisi saavuttaa kahden, kolmen viikon kuluessa. Toivotaan parasta!
Ei sis muuta kuin HölökynKölökyn - palataan asiaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti