No moi!
Se on kesä!
Pujottelukepit on viritetty pihaan ja kohta ne varmaan täytyy sieltä ottaa poiskin, jotta päästään ensimmäiseen nurmikon leikkuuseen 👀
Kevät on ollut kylmä ja vasta viime viikolla pihasta suli viimeiset lumet. Iloa kävin kuvailemassa tuolla lähimetsässä ja vaikka kuvista tulikin näin keväisiä, niin naapurin peltoa peittivät yhä lumikerrokset varjoisissa paikoissa.
Viime viikko oli taas painajaismaista: Hissun vasen anaalirauhanen tulehtui ja puhkesi yhdessä yössä - eihän siinä auttanut kuin varata eläinlääkäri ja hakea kipulääkkeet ja antibiotit. Tänään oli viimeinen antibiottipäivä - ONNEKSI!!! Jätkä on jo niin kyllästynyt hissutteluun, että on keksinyt alkaa jahdata häntäänsä tylsyyden karkoittamiseksi.
Maanantaina oli Lemmyn vuoro päästä nosettelemaan. Kolmen viikon tauko näkyi extra-innokkuutena jätkällä ja minulla reaktioiaikojeni hidastumisena: Lemmy oli lähes epätoivoinen hienojen ilmaisujen myötä, kun minä en vain ehtinyt jätkää palkkaamaan ajoissa. Meillä oli nyt toista kertaa mukana palkkana kissanruoka. Huomioita: ehdottomasti ihan parasta palkkaa Lemmylle, mutta muista ettet enää ikinä osta tonnikalaa hyytelössä - hyytelössä ovat nyt sitten koirakoulun matotkin 😋
No mitäs meille - kesäkuukin on nyt plakkarissa Ilon axan suhteen: tuplavuorot on puukattu ja päästään jatkamaan meidän pujottelua kuntoon. Viime tiistaina Ilo pujotteli ekaa kertaa normi pituiset kepit päästä päähän vain parin ohjurin avutamina. Kauan me tätäkin taas hinkattiin, mutta kohta ollaan voiton puolella! Kepitkin tuntuvat olevan jätkälle nyt aivan mahtava juttu ja karkailee niitä jo kentällä tekemään itsekseen.
Torstaina pääsin rallyttelemaankin parin kuukauden tauon jälkeen ja otin Ilon parikseni. Päästiin tekemään rataa. Hienosti meni, vaikka seuraaminen onkin vielä täysin minun nakkikätöseni seuraamista, mutta kyllä se tästä. Tauon ajan olemme yrittäneet edistää "koira maahan - kierrä koira" kylttiä koko ajan paranevin tuloksin, mutta itse kentällä tämä oli vielä Ilolle mahdoton tehtävä - sitä siis jatkamme. Samoin emännän kiertäminen tarkoitti tällä kertaa Ilolle jalkojen väliin tulemista eikä minun ohjaamistani näissä ainakaan parantanut se, että yritin epätoivoisesti selviytyä radasta Ilo hihnassa kiinni ollen.
Huomenna tehdään retki Saarijärvelle Ilon kanssa Vitikaisen Tiian oppiin axan saloihin: vaikka me ollaankin Ilon kanssa näin hirveän alussa axahommissa, niin rohkeasti ilmoittauduin mukaan. Saadaan vähän tuntumaa vieraaseen halliin ja on mukava saada vähän palautetta omista ohjauksista nyt kun on irtoava ja rohkea axakaveri. Lupaan kertoa mitä eväitä saatiin jatkoon!
Mutta tämä ilta me lötkistellään ja käydään vielä tuossa myöhemmin metsälenkillä.
Palataan asiaan taas pian!!!
Tsau...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti