23/2/2011: Onnellisia, mutta väsyneitä...

No nyt se jännitysnäytelmä on takana - ja hyvin meni. Ohituskoulun 2. kerta ja päästiin tositoimiin: oltiin ulkona ja ohiteltiin nauhana muita koiria. En olisi ikinä uskonut viikonlopun ja alkuviikon vähäisistä ohituksista, siis niistä metsään menneistäkään, että näin hyvin selviytyisimme tänä iltana. Huokaus! Sain pidetty vauhtini lähes normaalina, enkä jäänyt liikaa miettimään ohitustilannetta.

Välillä täytyy ottaa hieman rauhallisemminkin...

Lemmyhän ohituksista suoriutuisi erinomaisesti, mutta emännällä on reagointi hieman LIIAN hitaalla - Lemmy ehtii jo reagoida koiraan kun minä vasta hokaan, että nyt olisi se minun reagoimiseni hetki... Samoin unohtelin, että milloin ohitus menee hyvin on turha minun roikuttaa Lemmyä hihna kireällä, pikaiset, ärhäkät korjaukset ja taas mentiin hihna löysällä.
Mutta tästä on tosi hyvä jatkaa - nyt vain odotellaan lämpeneviä kelejä ja koirakko täyteisiä teitä. Otamme myöhemmin vielä yhden priifauskerran.