Lähdettiin hieman myöhemmin iltalenkille kuin normaalisti: kirkas tähtitaivas -17, ohitusharjoitukset jatkuvat: toivoin että lämmennyt sää olisi houkutellut enemmän ihmisiä koirineen iltakävelylle ja ilmassa oli suurta toiveikuutta...
Saatiin heti alkuun "tuplaohitus": emännällä oli asenne kohdillaan ja ohitus sujui hyvin. Lemmy tuli hyvin oikeassa kohdassa hieman minun takanani ja kahdella jalalla mentiin ohi, että humpsahti - eli palasimme tähän vanhaan hyvään tapaan... Seuraavaksi tavattiin boxeri rouva Parga, Lemmyn kavereita. Parga oli irti, kuten tavallista ja yllätti meidät juoksemalla metsästä Lemmyä tapaamaan. Minä huusin omistajalle, että ottaa Pargan kiinni - ollaan taas koulutushommissa... Mentiin kauniisti ohi kahdella jalalla ja tähtiä näkyi tässä vaiheessa myös luultavasti Lemmyn silmissä, sen verran pitkä ohitus tuli (allekirjoittaneen sopertaessa jotakin ohitusharjoituksista).
Kierrettiin toivioretki myös sieltä lapinkoiran reviirin kautta: koiraa ei näkynyt, mutta Lemmy teki taas saman lauantaisen tempun, eli emännän kenkään kiinni ja kovaa...
On tässä pähkinää purtavaksi: mistä löytää enemmän tasalaatuisia ohitettavia koirakkoja ja onko tällä pannan vaihtamisella yhteys näihin "lapsen" kiukunpuuskiin vai onko karvakorvan biorytmit vain huipussaan...
Vain tähdet kertovat, komisario Palmu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti