Tiistaina arkitokoiltiin taas koirakoulun sisätiloissa.
Harjoiteltiin:
* odottamista ja ylpeänä voin todeta, että meidän pojat on tässä kyllä ihan huippuja!!! Ja se selityshän on ihan yksinkertainen: tätä käytetään arjessa jatkuvasti.
* seuraamisesta maahanmeno: minä tein Lemmyn kanssa ja todettiin, että oltiin unohdettu tämä kokonaan. Lemmy menee hienosti joka kerta maahan kunhan annan kädellä selvän merkin, mutta pelkällä äänellä annettu käsky on unohtunut näinä treenaamattomina kuukausina. Hiski teki isännän kanssa ja hienosti tekikin - koirahan oppi tämän maahan menonkin vasta parisen viikkoa sitten.
* odottaminen häiriössä. Tämä oli tosi mielenkiintoinen harjoitus. Tehtiin yksi koira kerrallaan: jätin Lemmyn hihnassa kiinni hallin toiseen päähän, käskytin istumaan ja odottamaan ja peruutin itseni hallin puoleen väliin. Kouluttaja kävi "häiriköimässä" koiraa: huuteli, kutsui luokseen, heitteli palloa ja juoksenteli koiran edessä. Lemmy nousi ekalla kerralla seisomaan kouluttajan sitä luokseen kutsuessa, katseli epävarmana ympärilleen, mutta Hiskistä poiketen, ei ottanut minuun lainkaan katsekontaktia! Istui kyllä sitten käskyttäessä. Pallot ja muut asiat eivät sitten enää häirinneetkään, korvat olivat kyllä päätä myöten ja ilme oli pelokkaan hämmentynyt. Meni tosi hyvin!!! Hiski teki isännän kanssa ja malttoi pysyä lähes paikallaan. Lemmystä poiketen piti isäntään jatkuvan katsekontaktin tukea hakien, mutta muuten nappisuoritus. Kaikkein pahin oli PALLO. Hiski rakastaa palloja ja jos poika ei olisi ollut hihnassa kiinni, pallo olisi kyllä ollut jo karvakorvan suussa alta aikayksikön ☺
Torstaina käytiin Lemmyn kanssa agilityssa:
* aloitettiin putkella ja kahdella esteellä: ensin u-muodossa oleva putki ja sitten kaksi estettä kiertäen. Lemmy onneksi rakastaa putkea - putki mentiin hienosti, mutta sitten esteissä jäädyttiin - saatiin tehtyä kuitenkin kunhan houkuttelin koiraa joka esteen takana erikseen.
* jatkettiin putkella ja kolmella viuhkan muodossa olevalla esteellä.
Tämäkinhän meiltä olisi pitänyt periaatteessa mennä kuin vettä vain, mutta tässäkin minun oli pakko houkutella koira joka esteen yli erikseen, joten meno oli tosi takkuista ja töksähtelevää. Kouluttaja kuitenkin jotain positiivista sanoakseen kehui minun liikkumistani ja sitä, että kuitenkin jotenkin sain koiran liikkeelle. Toiseen suuntaan tehtäessä koiraa ei tarvinnutkaan enää niin hirveästi houkutella, vaan viimeiset kaksi estettä Lemmy teki ilman ylimääräisiä venkoiluja. Oli ihanaa!!!
Tällä kertaa Lemmyä ei häirinnyt mitkään äänet, joten sen puoleen oli tosi mukavaa. Koira vain jostain syystä jähmettyy joka esteen kohdalla ja katselee estettä ihmetellen, että uskallanko vai en - hetken miettimisen jälkeen ja minua katsoen kuin varmistaen, ettei tähän kuole, hyppää esteen yli leikiten. Mitä nopeampaan pystymme etenemään sitä vähemmän Lemmy ehtii miettimään, että hypätäkö vai ei.
Valitettavasti me ollaan kyllä nyt Lemmyn kanssa ihan väärällä kurssilla näiden takapakkien ansiosta: muut kurssilaiset ohjaavat koiran jo koko radan läpi ilman välipalkkauksia ja osan jopa ei tarvitse erikseen neuvoa koiraansa, vaan koirat osaavat jo itsenäisesti tehdä hypyt ja putken, tarvitsevat ainoastaan ajoituksessa käskytysapua- kurssin tässä vaiheessa näin pitäisikin olla. Meille ilmeisesti tulee kumpaankin kurssiin joulutauko ja ajattelinkin, että varaan meille pari hallivuoroa joulutauon ajaksi, jos on vain mahdollista. Pääsen harjoittelemaan Lemmyn kanssa ilman mitään ylimääräisiä häiriötekijöitä - jospa minä jollakin ihmeellä saisin Lemmyn taas tekemään esteet niin kuin alkuvaiheessa: ilolla ja vauhdilla.
Toivossa eläen!
 |
| Lämmittely leikkejä vai leikki lämmittelyä... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti