Ihanaa, tiistaina sain soiton koirakoululta, että Arkitoko 2 kurssi alkaisi jo samana iltana. Iltaohjelma meni kerralla uusiksi ja niinhän me painuttiin taas koko porukalla illalla koululle. Hiskin kannalta haastava ryhmä: pari kuumakallea, joten harjoittelussa pyritään pitämään hyvät turvavälit, ettei turhia nokkakopuja synny. Hiski yritti kyllä haukkuakin, mutta haukku loppuu nykyään heti kun vain saan koiraan kontaktin. Ollaan tässä edetty ihan hurjasti ensimmäisiin kertoihin verrattuna. Ja nyt oli tosiaan uusi ryhmä: 4 uppo-outoa koirakkoa.
Aloiteltiin taas kontaktilla ja jatkettiin odottamisella sekä maaten, että istuen.
Harjoiteltiin peruuttamista ja MEIDÄN LEMMY PÄÄSI NÄYTTÄMÄÄN MALLIA!!!
Minulla oli olo kuin koulun kevätjuhlissa esikoisen lauluesitystä kuunnellen ☺ Lemmy oli niin söpö, että jäin ihailemaan pikku karhunpojan ulkonäköä enemmän kuin keskityin katsomaan hyvää suoritusta.
Hiskin kanssa edettiin peruuttamisessa tosi suuri harppaus: harjoiteltiin alkuun ihan seinän vieressä pariin otteeseen, jotta koira ei voinut pahemmin kiemurrella vaan piti edetä suorassa. Keskemmälle lattialle siirryttäessa koira jo tekikin suoraan ja samointein otettiin käyttöön palkitsemisessa namin nappaaminen ilmasta!
Harjoiteltiin myös maahan menoa käskystä ja saatiin kummatkin isännän kanssa palautetta, että koirat osaa kyllä harjoitteen ilman meidän alkutason käsimerkkejäkin ja käski siirtymään vaan suoraan vaikeampaan ohjeistukseen.
Lopussa taas rentouduttiin käskystä. Oli ihanaa!!!
Edellisen torstain agi-treenit jätettiin suosiolla väliin kovan pakkasen takia. Nytkin pakkasta oli sen verran, että vähempikin olisi riittänyt, - 24 astetta, mutta tästä huolimatta lähdettiin treeneihin. Paikalla oli meidän lisäksi vain kaksi muuta koirakkoa ja meillä kulki Lemmyn kanssa paremmin kuin ikinä! Onneksi tapanani on kuunnella järjen ääntä enkä nytkään välittänyt toista viikkoa olkapäälläni leperrelleestä pikkupirusta, joka sanoi, että mitä järkeä on käydä treeneissä koiran kanssa joka ei yksinkertaisesti nauti treenistä eikä edisty mihinkään... Päästiin tekemään toisena ja Lemmy tärisi ja ulisi ennen omaa vuoroaan innosta - minä en kyllä ollut täysin varma kummasta oli kyse siinä odotellessämme: innosta vai pelosta, mutta onneksi siis se oli intoa!!! Meitä hidasti vähän ensimmäistä kertaa radalla ollut täyspitkä pujottelurata: ollaan kyllä aika paljon harjoiteltu ja hyvin on mennyt, mutta harjoiteltu vain yksittäisenä harjoitteena.
 |
| Kuva: Easy agilityesteet |
Yritän vähän jarrutella taas tätä intoani, koska seuraavalla kerralla koko treenin voi taas kaataa koirakoulun naapurissa kantautuvat remontin äänet, yleinen kolistelu yms. mutta nyt kyllä lämmitellään viikko tässä onnistumisen tunteessa ☺
Luppoaika tänä viikonloppuna sitten vietetäänkin viime syksynä digiboxin kovalevylle talletetun Puutarhaperjantain 12-jakson parissa: diboxi on sanomassa ilmeisesti sopimustaan irti, koska jättää nauhoittamatta osan ohjelmista, joten nyt on kiire katsoa nämä katsomattomat jaksot pois... Mutta mikäs sen parempää: kevät tulee ja kohtaa pääsee taas mylläämään pikku-pikku-puutarhaani ♥
http://svt.se/2.109158/sida
Kaivelemisiin!
 |
| Lemmy työntouhussa helmikuu 2011 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti