Tämä vanha morsiamen ohje vain sopi niin hyvin tämän alkuviikon tapahtumiin:
Jotain uutta:
Maanantaina aloitettiin Lemmyn kanssa neljän kuukauden tauon jälkeen perustottelevaisuukoulutus aivan uusien koirakkojen ja ohjaajien voimin. Allekirjoittaneella oli suu auki hämmästyksestä kun tulimme koulutuspaikalle - osallistuvia koirakkoja oli yli kaksikymmentä!!! Shokkia oli siis emännälle ja Lemmylle: aiemmissa koulutuksissa muita koirakkoja on ollut enimmillään kuusi meidän lisäksi. Hiukan nieleskeltyäni puskimme vain muiden sekaan ja aloimme heti tosi toimiin: ryhmä jaettiin kahteen osaan.
Aloitimme oman ryhmämme kanssa seuraamisella: ensin neljän esineen pujottelulla, sitten ympyrässä seuraamista niin, että puolet koirakoista käveli myötäpäivään ja puolet vastapäivään - ohittamisia tuli siis MELKOISESTI. Lemmyä hiukan pelotti ja sitten piti vähän mölytäkin (isotella), mutta tiukasti me vaan käveltiin eteenpäin ja syötin koiralle melkoisella automaatilla raksuja säilyttääkseni kontaktin. Esineinä oli dameja ja narusolmuja, joten Lemmyn keskittymiskykyä sekoittivat ensimmäisillä kierroksilla nämä ihanat lelut ja se ettei niihin saanutkaan koskea.
Jatkoimme edelleen ympyrässä kulkemista yhä edelleen esineiden välistä osittain pujotellen - tällä kertaa kaikki taas samaan suuntaan ja kouluttajan käskyjen mukaan teimme milloin seuraamisesta maahanmenoa, istumista tai seisomista. Väliin pari luoksepäästävyysharjoitetta: Lemmy haukahteli ja perääntyi, mutta uskalsi sentään ottaa kouluttajalta namin pari. Lopuksi vielä istuen ja maassa ollen odottamisia.
30 minuuttia tehotreeniä ja sitten kouluttajan vaihto!
Jatkettiin ympyrässä kulkemista: seuraamisesta yhä istumista ja maahanmenoa.
Sitten kukin koirakko teki kerran käskystä luoksetulon. Tämä tehtiin yksi kerrallaan, joten vuoron odottamisessa olikin koiralle haastetta taas kerrakseen - oli NIIN TYLSÄÄ!!! Lemmy hokasi tässä vaiheessa siskolikan vähän matkan päässä ja itkuhan siitä tuli, kun ei päässyt haistelemaan. Vihdoin tuli meidän vuoromme ja tässä minä alitin kyllä riman: en luottanut koiraan lainkaan, joten istutin koiran odottamaan ja pudotin hihnan ainoastaan löysänä maahan ja kutsuin koiran luokseni. Hyvinhän Lemmy tuli, mutta oltaisiin me parempaakin pystytty.
Siirryttiin istualteen odottamisiin: tämä meni hienosti. Harmitti niin kovasti tuo luoksetulossa jänistäminen, että nyt Lemmyn istualteen odottaessa tein kouluttajan ohjeiden mukaan laajoja kaarteita koiran ympäri - hyvin Lemmy pysyi, vaikka kaikkea kiinnostavaa ympärillä olikin.
20 minuuttia meni ja sitten vielä lopuksi kertaalleen luoksepäästävyys: istutin Lemmyn ja taas koira peruutti ja haukkui kouluttajaa. Ihanaa, oltiin tätä tekemässä viimeisenä, joten kouluttajalla oli aikaa jopa neuvoa minua Lemmyn arkuuden kanssa - jutellessamme hän samalla teki "reisikyykkyjä" koiran ympärillä ottamatta kuitenkaan kontaktia koiraan: Lemmy jo lopussa vähän rentoutuikin, unohti ohjaajan ja alkoi tarkkailla muita koiria ja ihmisiä. Kouluttaja neuvoikin minua unohtamaan vanhan tempun, jossa vierasihminen tulee koiran luokse namikourassa - temppu pian kääntyykin päälaelleen ja minä palkitsen koiran pelon. Parempi on, jos vierasihminen ei ota lainkaan kontaktia koiraan ja minä palkitsen koiran, jos se onnistuu olemaan perääntymättä, haukkumatta = pelkäämättä.
Ja sitten Lemmyä odottikin palkinto: koulutus loppui ja pääsi siskolikan kanssa hetkeksi könyämään! Tämä se oli koko maanantain parasta antia ♥
Jotain vanhaa:
tänä iltana käytiin viimeinen henga-agi ja koko tunnin saimme tehdä oikeaa RATAA niin, että jokainen pääsi eksikseen kentälle suorittamaan radan. Ensimmäisen radan saimme tehdä kolmeen kertaan: ensin palkitsin koiran raksuilla joka esteen jälkeen, sitten joka toisen esteen jälkeen ja lopulta teimme radan ilman raksuja!
Toinen rata olikin jo sitten kinkkisempi! Kahden esteen jälkeen tiukka käännös vasemmalle putkeen - Lemmy on jo ilmeisesti tottunut, että ohjaan koiraa aina oikealla, koska putkeen meno oli todella takkuista. Harmi, ettei taaskaan ollut filmiryhmää paikalla: minä hypähtelin putken edessä puolelta toiselle yrittäen päästä koiran oikealle puolelle - Lemmy riekkui kun oli niin innossaan. Emännän minuutin steppailun jälkeen koira meni kuitenkin hienosti putkee - ei emännän ohjeiden viitoittamana vaan ihan omaa järkeään käyttäen ☺ Toisella kertaa mentiin taas ilman raksuja ja tosi hitaasti mentiinkin: kentälle oli tippunut muiden jäljiltä raksuja ja koira keskittyi tällä kertaa enemmän raksujen kaivamiseen hiekasta kuin suorittamiseen. Mutta mentiin me kuitenkin rata läpi - hitaasti, mutta varmasti!!!
Oli ihanaa!!!
Nyt sitten alkaakin jo ontua: jotain lainattua? No ainakin asenne oli meillä kohdallaan - joka kerta lähdettiin rataa tekemään kuin ammattilaiset: Lemmy istui nätisti ja lähti suorittamaan rataa vasta käskystä...
Jotain sinistä: olihan mulla se sininen huppari...
☺Runoilemisiin!
 |
| Hengailut on nyt hengailtu... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti