Meidän perheessä pidetään pieni muotoista silmäpeliä jatkuvasti... - hahaa, arvaan mitä ajattelitte, mutta ei, ei... tässä rakennellaan heppoista aasin siltaa seuraavaan juttuun...
Lemmystä on tullut varsin taitava emännän katsekontaktin hakija kesäisen kastroinnin jälkeen. Varsinkin edellisen vuoden Lemmy viettiniin tyttötuoksuihin keskittyneenä, että emäntä unohdettiin heti ulko-ovesta pihalle astuttaessa ja tokoiluunkin keskittyminen vaati koiralta suuria ponnisteluja - vaikka treenailtiin kahdestaan tyhjällä kentällä aina lähettyvillä oli sen verran tyttötuoksuja, että jossain vaiheessa tuoksut voittivat nakin palasetkin eli ei muuta kuin nenä maahan ja baanalle... Nyt siis kaikki on toisin: emäntää katsellaan vetoavasti silmiin piiiitkiä aikoja ja noin viidessä minuutissa emäntä jo sitten saakin pienen peppunsa ylös sohvannurkasta ja alkaa kehittää jotakin mukavaa yhteistä tekemistä koirapoikien kanssa...
Sen verran olen jo sentään alkanut osata Lemmyn katseita tulkita, että osaan jo erottaa "ruokaa!!!"-katseen, "mahakipeä&huono olo" -katseen "pissihätä"-katseesta, "nyt jo melkein housuissa" - katseen (jota säistää yleensä pieni piipitys) sekä "booring"-katseen.
Niin ja sitten on tietysti vielä nämä: sekametelisoppa "kukaan-ei-koskaan-rapsuttanut-ruokkinut"-katse
sekä "mua-ei-saa-kuvata"-katse...
Nyt asiaa on jopa joku lähtenyt tutkimaan, ja oikein tutkimusryhmän voimin...
Savon Sanomat: Koira osaa vetoamisen
Reetta Mikkolan artikkeli
Koira osaa lukea ihmistä paremmin kuin ihminen koiraa, toteaa väitöskirjatutkija Sanni Somppi. Hän vastaa Koiran mieli -hankkeen käytännön toteutuksesta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa.
Hankkeessa
perehdytään siihen, mitä koiran mielessä tapahtuu. Taustalla on tavoite
lisätä ja täsmentää koiran käyttäytymistä, ymmärrystä ja tunteita
koskevaa tietoa ja näin edistää eläinten hyvinvointia. Samalla
tutkitaan, kuinka eläinten mieli eroaa ihmisen mielestä.
Koira
osaa kommunikoida ihmisen kanssa ja vastata isäntänsä tunnetiloihin.
Kyky on olemassa jo pikkupennusta saakka, joten se ei perustu pelkästään
oppimiseen. Voisiko kyseessä olla kokonaisen eläinlajin kehityssuunta
ihmisen rinnalla?
Katsekontakti Koiran esi-isälle, sudelle, suora
katsekontakti on uhka. Koira taas tietää, kuinka vedota ihmisen
tunteisiin, joten se kokee katsekontaktin mahdollisuutena.
Koira
hakeutuu varta vasten kerjäämään ihmisen kasvojen eteen. Jos ihmisen
silmät peitetään, koira ei kerjää. Se tietää, ettei kerjääminen tuolloin
kannata.
Koira on myös hyvin tietoinen siitä, milloin ihminen on
tarkkaavainen ja milloin ei. Se tietää, milloin on hyvä hetki napata
juustovoileipä pöydän nurkalta.
Koiran mieli -hanke tutkii
uraauurtavalla tavalla koiran katsetta ja silmien liikettä. On todettu,
että koira on kiinnostunut myös kaksiulotteisista kuvista.
Keskimäärin
eniten koirien kiinnostusta herättävät toisten koirien ja ihmisten
kuvat. Koiran tarkkaavaisuus ja motivaatio vaikuttavat katseen
kohdistumiseen. Näköhavainnot vastavuoroisesti ohjaavat sen
käyttäytymistä ja tunnetiloja.
Koiran katseessa on havaittu monia
yhteneväisyyksiä ihmisen katseen kanssa. Koiran aivoista tiedetään
löytyvän vastaavat rakenteet, joilla ihmisaivotkin muodostavat tunteita.
Ihmisellä ja koiralla on siis paljon yhteistä.
Perimässä Koirilla
on sisäsyntyinen taipumus lukea ihmistä ja viestiä ihmiselle. Se on
kirjoitettu koiran perimään sinä aikana, kun kesykoira on elänyt ihmisen
rinnalla. Viimeisimpien arvioiden mukaan koira kesyyntyi 16 000 vuotta
sitten. Ihminen ei kesyttänyt koiraa, vaan koira valitsi ihmisen
kumppanikseen.
- Koira ymmärtää ihmisen aikeita, kuten omistajan
huomion suuntautumista ja osoituseleitä, ilman että näitä sille
opetetaan. Koira osaa myös ohjata omistajan oikeaan paikkaan
katsekontaktilla vaikkapa silloin, jos sen lelu on jäänyt jumiin sohvan
alle, Somppi sanoo.
Koira osaa kuin luonnostaan reagoida ihmisen tunteisiin, lohduttaa ja iloita juuri oikealla hetkellä.
-
Todennäköisesti koira tulkitsee ihmisen käytöstä ja emootioita myös
hajumaailman kautta. Kommunikoimme siis osin ikään kuin eri kanavilla,
Somppi kertoo.
- Koira on jalostunut elämään sekalaumassa, ihminen
ei. Tästä syystä ihmisen täytyy opetella koirien kieli. Se ei ole
meille sisäsyntyistä, eikä aina kovin helppoa, hän sanoo.
Aivot
mukana Tiettyä näyttöä on olemassa siitä, että paljon koiriensa kanssa
harrastavien ihmisten aivot voivat muokkautua tunnistamaan koirien
eleitä samoilla alueilla, joilla aivot käsittelevät ihmisten välistä
sosiaalista kommunikaatiota.
Täältä löytyy myös linkki tutkimukseen:
Miten koira kokee maailmamme? – Koirien kognitiotutkimusta Suomessa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti