Ja toiseen hengenvetoon voisin lisätä, että IHANAA kun olemme oppineet Lemmyn kanssa käyttämään istu-käskyä tilanteessa kuin tilanteessa.
Ja kolmanteen hengenvetoon haluan heti lisätä, että en ole ikä- enkä sukupuolirasisti ja ihailen vanhempia naisimmeisiä, joilla on kuntoa vielä +80iässä kulkea koiran kanssa lenkillä - toivottavasti minäkin olisin siinä kunnossa aikanani ja nauttisin ulkoilusta Lemmy kutosen kanssa - mutta toivottavasti en käytä flexi-hihnaa!!!
Naapurissamme asuu parikin vanhempaa rouvaa, jotka ulkoiluttavat pieniä koiriaansa säännöllisesti lähi alueella ja törmäämme toisiimme väistämättä aina silloin tällöin. Minulle on tässä vuoden aikana kasvanut metriset tuntosarvet ja väitän osaavani jo 50 metrin päästä lukea vastaantulevan koiran ulkoiluttajan ajatukset - yhteistä näillä flexi-hihnaisilla vanhoilla naisilla on se, että heidän koiransa täytyy päästä nuuskuttamaan kaikkia vastaantulevia koiria. Heihin ei tepsi sama konsti kun useimpiin vastaantuleviin, eli ilmoitan kirkkaalla ja selkeällä äänellä "mennään" tai "ohitetaan" tai jos tämä ei tepsi käytän jo pitempiä lauseita " nyt mennään", " ei jäädä haistelemaan" - ei, ei, tämä ilmeisesti heidän mielestään tarkoittaa leikkiinkutsua...
Mikään muu ääni ei saa niin kiukkani nousemaan, kuin se flexin rahiseva ääni kun olemme jo MELKEIN ohittaneet koirakon ja ohitettava ihminen päästää koiransa vapaasti tulemaan meitä kohti!!! Vain hyvät refleksit ja nopeat kintut pelastavat näistä tilanteista.
Eilen jouduimme todelliseen väijytykseen:
näin ja kuulin (flexin äänen) jo kaukaa naapurimme tulevan koiransa kanssa meitä kohti. Istutin Lemmyn ja käskin odottamaan. Naapuri lähestyi ja alkoi antaa hihnaa koiralleen, jotta tämä pääsisi Lemmyn luo. Otimme rakettilähdön ja käännyimme ensimmäisestä kadunkulmasta oikealle ja jäimme sinne Lemmy vierelläni istuen/ odottaen ja ollen hieman sivuttain ristiävään tiehen. Naapuri kääntyi samantien ympäri ja alkoi palata koiransa kanssa samaa tietä takaisin mistä tuli. Me odoteltiin tovi ja lähdettiin jatkamaan matkaa. Naapuri odottelikin yllättäen koiransa kanssa päätiellä ja minä pelastauduin stoppaamalla ja käskyttämällä Lemmyn taas viereeni istumaan ja odottamaan. Sekä nainen, että koira katselivat meitä kaihoten ja odottaen ja minä katselin läheisiin puskiin ottamatta mitään kontaktia heihin... Odottelimme kaksi- kolme minuuttia ja naapuri jatkoi taas matkaansa. En pitänyt mitään kiirettä vaan jatkoimme matkamme vasta kun naapuri kääntyi seuraavasta risteyksestä niin etten nähnyt häntä enää ollenkaan. Jatkoimme matkaamme. Juuri ennen ko. risteykseen tuloamme syöksyi kadun viimeisestä talosta tämä samainen koira räksyttäen flexi-hihnassaan Lemmyä kohti ja minä pelastauduin rynnäköllä. Ei kiva!
Mitä tähän voi muuta lisätä kuin:
Hey, let's be careful out there.
 |
| pdxretro.com |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti